Tutkimus tärkeää tulevaisuuden kannalta

Ruotsissa Forska Sverige -säätiö varoittaa tuoreessa raportissa Ruotsin jäävän jälkeen tutkimusmaana. Suomi pärjää vertailuissa hieman paremmin, mutta koulutukseen kohdistuneet leikkaukset johtavat Suomessa pelkoon, ettei tutkimusta enää arvosteta yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Anna Nilsson Vindefjärd. Kuva: Forska Sverige. Anna Nilsson Vindefjärd. Kuva: Forska Sverige.

– Olemme huolestuneita, koska ruotsalaiset yritykset ovat vähentäneet investointejaan kotimaiseen tutkimukseen. Yritysten siirtäessä toimintaansa muualle menetämme kompetenssia, tutkimusrahoitusta, tuloja ja työmahdollisuuksia, Forska Sverigen pääsihteeri Anna Nilsson Vindefjärd sanoo.

Forska Sverige on sitoutumaton säätiö, jonka päämääränä on parantaa lääketieteellisen tutkimuksen olosuhteita. Uudessa raportissaan säätiö korostaa, että Ruotsissa tutkimuksella ja kehityksellä on negatiivinen kasvu.

– Vastuu tutkimusolosuhteiden parantamisesta on pääministeritasolla. Toivon ja uskon, että hallitus ymmärtää, kuinka tärkeää on panostaa tutkimukseen pitkällä aikavälillä, Nilsson Vindefjärd sanoo.

Hänen mukaansa lääketieteellinen tutkimus ja innovaatiot ovat elintärkeitä sairauksien tehokkaan ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta. Toisin sanoen tutkimus on investointi tulevaisuuteen.

– Ruotsissa lääketieteellinen tutkimus on hyvällä tasolla, ja se on myös ollut yksi prioriteeteista valtion tutkimusbudjetissa. Tämä on tärkeää, jotta voimme taata laadukkaan sairaanhoidon, Nilsson Vindefjärd sanoo.

Valtiovalta vastaa rahoituksesta

Lea Ryynänen-Karjalainen. Kuva: Varpu Heiskanen. Lea Ryynänen-Karjalainen. Kuva: Varpu Heiskanen.

Suomessa koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat johtaneet äänekkäisiin protesteihin akatemian suunnalta. Nyt pelätään, että tutkimuksen arvostus on laskussa.

– Mitä meillä olisi ilman tutkimusta? Arjessa moni ei tajua, kuinka moni asia perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen sanoo.

TSV on riippumaton asiantuntijaelin tieteenharjoittamista ja tiedepolitiikkaa koskevissa asioissa. Ryynänen-Karjalainen muistuttaa, että ammattikorkeakouluihin on kohdistettu leikkauksia jo kymmenen vuoden ajan, mutta yliopistoille ne tulivat sokkina. Nyt leikkausten pelätään vaikuttavan pitkällä aikavälillä.

– Toivon ainakin, ettei tästä tasosta mentäisi yhtään alaspäin. Suuri kysymys on, miten voimme säilyttää tieteen arvostuksen?

Sekä Suomessa että Ruotsissa investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähentyneet. Ruotsissa investoinnit olivat vuonna 2001 3,9 prosenttia BKT:sta, vuonna 2014 ne olivat 3,16 prosenttia. Suomessa investoinnit ovat pysyneet samankaltaisella tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Parhaimmillaan tutkimukseen investoitiin 3,75 prosenttia BKT:sta vuosina 2009–2011. Sen jälkeen investoinnit ovat vähentyneet, ja vuonna 2014 Suomi oli lähes samalla tasolla Ruotsin kanssa – 3,17 prosenttia BKT:sta.

– Kansainvälisesti vertailtuna Suomi sijoittuu erittäin hyvin. Oleellista on kuitenkin, että yksityissektori on mukana. Säätiörahoitus on täydentävää, valtiovallan pitää huolehtia siitä, että rahoitus on kunnossa, Lea Ryynänen-Karjalainen sanoo.
 

Tuktimus- ja kehitysrahoituksen kehitys. Kuvakaappaus Forska Sverigen raportista (kuva linkitetty raporttiin).

Elinkeinoelämä tärkeää

Forska Sverige on tehnyt neljäntoista kohdan toimenpidesuunnitelman biotieteiden (life science) vahvistamiseksi Ruotsissa. Säätiön mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen panostaminen on edellytys, jotta Ruotsi voi olla kilpailukykyinen biotieteen alalla.

– Pitkän aikavälin rahoituksen lisäksi tiettyjen toimenpiteiden täytyy toteutua, jotta tutkimuksen laatu paranee. Sairaanhoidon, yritysten ja akatemian pitää myös tehdä yhteistyötä, digitalisaatiosta pitää hyötyä, ja elinkeinoelämän edellytysten parantua. Pelkästään yksi toimenpide ei riitä, kaikkia muutoksia pitää ajaa samaan aikaan. Heikoin lenkki heikentää aina myös muita, Anna Nilsson Vindefjärd sanoo.

Hänen mielestään Ruotsin pitäisi yrittää houkutella tietoon perustuvia yrityksiä.

– Yritykset haluavat toimia maissa, joissa on parhaat tutkijat, mutta elinkeinoelämällä on myös suuri vaikutus yritysten päätöksiin. Kun valitaan kolmen tai neljän tasavertaisen maan välillä, valintaan vaikuttavat yhteistyö sairaanhoidon kanssa, tehokkaat viranomaiset sekä verotus – kaikkiin näihin hallitus voi vaikuttaa, Nilsson Vindefjärd sanoo.

Lea Ryynänen-Karjalainen nostaa myös esiin lääketieteellisen tutkimuksen tärkeyden sekä pitkäaikaiset rahoitusmallit.

– Tarvitsemme hyvää ja julkisesti rahoitettua perustutkimusta, jotta voimme tutkia myös pieniä suomalaisia tauteja. Täytyy kuitenkin sanoa, että Suomessa on tehty upeaa tutkimusta.
 

Ruotsiin uusi tutkimuspoliittinen lakiehdotus

Lea Ryynänen-Karjalainen peräänkuuluttaa nyt tieteen ymmärrystä. Tiedettä ei voida vertailla elinkeinoelämän vuosineljänneksiin.

– Ei voida sanoa, että tutkimusta pitäisi tehdä jollain tietyllä tapaa. Pitää uskaltaa ottaa riskejä ja tehdä virheitä. Uusia tutkimustuloksia voi tulla koska tahansa.

Ryynänen-Karjalaisen mukaan parhaat päätökset tehdään tutkimuksen pohjalta.

– Nyt on tärkeää, että eri tahot tekevät yhteistyötä, ja että asioista halutaan ottaa selvää. Suomi on pieni maa – miksi emme puhu keskenämme?

Lea Ryynänen-Karjalainen lähettää kuitenkin kiitoksen opetusministeriöön, joka hänen mukaansa on aktiivisesti yrittänyt lisätä dialogia.

– Enemmän olen huolissani eduskunnasta sekä siitä, millä tavalla siellä kommunikoidaan. Toivoisin, että mietittäisiin päätösten pitkän aikavälin vaikutuksia puoluepolitikoinnin ja retoriikan sijaan. Nyt meidän pitäisi keskittyä hoitamaan asioita yhdessä aatteellisten rajojen yli.

Forska Sverigen mukaan uuden tutkimusesityksen paineet ovat nyt kovat.

– Aina löytyy lyhyen aikavälin tahtoja, mutta nyt on kyse koko Ruotsin tulevaisuudesta. On tärkeää, että hallitus selkeästi osoittaa tutkimuksen olevan tärkeää, Anna Nilsson Vindefjärd sanoo.

Hänen mukaansa nyt tehtävät päätökset ovat suuria – tuleva tutkimuspoliittinen lakiehdotus asettaa riman seuraavalle kymmenelle vuodelle.

– Globaalilla tasolla Ruotsi voi kilpailla tiedon ja innovaation saralla, joten olen toiveikas. Vahva tutkimuspoliittinen lakiehdotus  antaisi sekä ruotsalaisille että kansainvälisille tutkijoille ja yrityksille selkeän signaalin siitä, että jos haluaa panostaa tutkimukseen, kannattaa olla Ruotsissa. Tämä vahvistaisi Ruotsia monella tapaa, Nilsson Vindefjärd sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset