Tulevaisuuden malli menneisyydestä

Perussuomalaisten ja Ruotsidemokraattien välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Addeto haastatteli kahta tutkijaa vertaillakseen oikeistopopulistisia puolueita Suomessa ja Ruotsissa.

Sekä Perussuomalaiset että Ruotsidemokraatit menisivät mielellään ”ajassa taaksepäin”.

– Puolueet haluavat rajoittaa maahanmuuttoa, vastustavat monikulttuurista yhteiskuntaa ja ovat EU- ja eurokriittisiä. Puolueiden tulevaisuudennäkymät laahaavat menneessä, dosentti Ann-Cathrine Jungar sanoo.

Historialliset poikkeavuudet vaikuttavat kuitenkin merkittävästi puolueiden välisiin eroihin. Perussuomalaisilla on pitkä parlamentaarinen kokemus, puolueen edeltäjä Suomen Maaseudun Puolue istui hallituksessa vuosina 1983–1990.

– Ruotsidemokraatit ovat tehneet paljon töitä päästäkseen eroon rasistileimasta, josta ei tunneta samalla tavalla häpeää Suomessa, tutkija Cristian Norocel sanoo.

– Perussuomalaisilla on heidän vanha agraarilegitimiteettinsä, Jungar sanoo.

Norocelin ja Jungarin mukaan Perussuomalaiset ovat puolueena hajanaisempi.

– Perussuomalaisia tarkemmin tutkittaessa voi huomata kaksi selvää ryhmittymää; on Soini ja populistinen ideologia, ja lisäksi radikaalimpi ryhmittymä, jonka kärkihahmona on Jussi Halla-aho, Norocel sanoo.

Jungar tarkentaa radikaalimman ryhmittymän olevan maahanmuuttokriittisempi ja suhtautuvan jyrkemmin monikulttuurisuuteen ja EU:hun. Puolue käyttää myös retoriikkaa, joka kohdistuu vahvemmin vakiintuneisiin puolueisiin.

Norocelin mukaan Ruotsidemokraattien ja Halla-ahon arvojen välillä ei ole mitään ideologista eroa.

– Heidän näkemyksensä maahanmuutosta ja tasa-arvosta eivät juuri eroa toisistaan.

Puoluejohtaja tärkeä

Sekä Perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soini että Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson ovat tärkeitä johtohahmoja.

– Molempien puolueiden johtamismalli perustuu vahvaan persoonaan. Käsitykseni mukaan Jimmie Åkesson on johtanut puoluettaan isomman tuen voimin, Ruotsidemokraateissa johtajuus on enemmän top-down, Norocel sanoo.

– Timo Soini on paljon tärkeämpi Perussuomalaisille kuin Jimmie Åkesson Ruotsidemokraateille, Jungar sanoo.

Ruotsalaiset listavaalit verrattuna Suomen henkilövaaleihin vaikuttavat myös puolueiden sisäisiin asetelmiin.

– Suomessa voi saada ääniä, vaikka puhuisi johtajaa vastaan. Soini vaikuttaa olevan taitava johtaja, mutta jatkossa hänellä tulee olemaan entistä enemmän vaikeuksia pitää puoluejoukko kasassa, Norocel ennustaa.

Hänen mukaansa Soinin asema johtajana on tästä syystä vaativampi kuin Åkessonin.

– Ruotsissa puolueen jäsenet ovat näennäisesti puoluejohtajansa tukena, mahdolliset erimielisyydet yritetään peittää. Åkesson puhuu harvoin asioista minä-muodossa ja sanoo useammin ”me Ruotsidemokraatit…” Soini sen sijaan käyttää paljon enemmän minä-muotoa. Hän on puolustavammassa asemassa ja yrittää ottaa etäisyyttä negatiivisiin tapahtumiin. Fokus on virheen tehneessä henkilössä, ei puolueessa, Norocel selittää.

Jungarin mukaan alati kannatustaan lisäävä Ruotsidemokraatit on uutena parlamentaarisena puolueena puolueinstitutionaalistumisvaiheessa.

– Tämä vaatii toisenlaista johtajuutta, hän sanoo.

Ei virallista yhteistyötä

Eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla Ruotsidemokraattien ja Perussuomalaisten yhteistyö on melko vähäistä. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa puolueet istuvat eri ryhmissä.

– Pohjoismaisella tasolla Perussuomalaiset on hieman pidättäytyväisempi. Esimerkiksi Danske Folkeparti tukee avoimesti Ruotsidemokraatteja, mutta Perussuomalaiset ovat pysytelleet enemmän omissa oloissaan. Perussuomalaisten keskuudessa on tiettyä epäilyä kytkeytyä Ruotsidemokraatteihin, mikä johtuu varmaan puolueiden erilaisista taustoista, Cristian Norocel sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että radikaaleimmilla perussuomalaisilla olisi mitään syvempää yhteistyötä vastaan Ruotsidemokraattien kanssa.

Jungarin mukaan puolueiden välillä on henkilökohtaisia kontakteja, mutta ei institutionaalista yhteistyötä.

– Jos Perussuomalaiset tekisivät yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa, he joutuisivat selittämään, miksi tekevät yhteistyötä sellaisen ääripuolueen kanssa. Puolueiden väliset erot eivät oikeastaan ole niin suuria, mutta mediassa ne esitetään sellaisina, hän sanoo.

Yksi aspekti erottaa Ruotsidemokraatit ja Perussuomalaiset muista Euroopan oikeistopopulistisista puolueista.

– Molemmat haluavat säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan, mutta ketkä siitä saavat nauttia, onkin sitten toinen kysymys, Norocel sanoo.

Miehet äänestävät miehiä

Sekä Perussuomalaisten että Ruotsidemokraattien kannattajat koostuvat enimmäkseen miehistä.

– Ruotsidemokraatit ovat vielä enemmän miesten puolue kuin Perussuomalaiset, Jungar sanoo.

Äänestäjien ikäjakauma on melko tasainen. Sukupuolen lisäksi myös koulutuksella ja työtilanteella on merkitystä. Perussuomalaisten äänestäjät ovat useammin korkeasti koulutettuja (28 %) kuin Ruotsidemokraattien äänestäjät (9 %).

– Molemmilla puolueilla on kuitenkin myös paljon työläisäänestäjiä, Jungar sanoo ja viittaa European Social Surveyn tilastoihin.

Tulevassa projektissa Cristian Norocel haluaa kartoittaa äänestäjien asennemuutoksia. Edellisissä vaaleissa sekä Perussuomalaiset että Ruotsidemokraatit onnistuivat yllättämään.

– Ruotsissa vaalitulos oli kuin kylmä suihku niskaan. Moni ei halunnut hyväksyä ajatusta Ruotsidemokraateista valtiopäivillä, ja monet kyselivät, kenelle vastuu tästä kuului. Suomessa reaktio oli suurin piirtein samanlainen, hän sanoo.

Yksi selitys on, että äänestäjät olivat tyytymättömiä muiden puolueiden sanomiin. Tämä mahdollisti ei-vakiintuneiden puolueiden nousun.

Vuoden 2010 vaalien jälkeen Ruotsidemokraatit ovat onnistuneet lähes kaksinkertaistamaan kannatuksensa, joka on nyt noin 10 prosenttia. Suomessa Perussuomalaisten kannatus on hieman laskenut. Uusimpien kannatusmittausten mukaan puolueella on edelleen noin 18 prosentin kannatus.

– Tulevaisuus on vielä täysin avoin, mutta olen varma, etteivät puolueet tule katoamaan ihan heti, Norocel uskoo.

Hänen mukaansa äänestäjät ovat turhautuneita.

– Jos muut puoluejohtajat onnistuvat tuomaan sanomansa selvemmin esiin, Perussuomalaiset eivät tule saamaan suurempaa kannatusta – epäselvä sanoma ärsyttää äänestäjiä.

Jungarin mukaan henkilöt, jotka suhtautuvat hyvin epäluuloisesti politiikkaan, äänestävät Perussuomalaisia ja Ruotsidemokraatteja.

– Esimerkiksi yhden tutkimuksen mukaan Ruotsidemokraattien äänestäjillä on pessimistisempi kuva tulevaisuudesta, hän sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset