Tieteentekijöiden liitto: Yliopistouudistus ei onnistunut Suomessa

Ruotsissa pohditaan tällä hetkellä yliopistojen muuttamista säätiöiksi, mutta Suomen Tieteentekijöiden liitto varoittaa Ruotsia hätäisistä päätöksistä. Liiton puheenjohtajan mukaan uusi yliopistolaki ei ole onnistunut Suomessa.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemen mukaan Suomen yliopistouudistus tapahtui aivan liian nopeasti. Hän huomauttaa, että uuden lain kommentointimahdollisuudet jäivät marginaalisiksi, koska Opetusministeriö (nykyisin Opetus- ja tiedeministeriö) ei julkistanut esityksiä kuin pari kertaa.

– Ensimmäinen kokonaisesitys lakitekstiksi julkistettiin toukokuussa 2008 ja se lähetettiin kommenttikierrokselle. Tieteentekijöiden liiton syyskuussa 2008 antamat kommentit lakiluonnokseen heijastelevat varsin hyvin yliopistoyhteisössä vallinneita epäilyjä. Lisäksi akateemiselle yhteisölle jäi vallalle käsitys, että näitä kommentteja ei otettu huomioon, Tapani Kaakkuriniemi sanoo Addetolle.

Lakiuudistus kohtasi paljon kritiikkiä

Lakiuudistuksessa oli monta aiheitta, joita kritisoitiin. Kaakkuriniemen mukaan yliopistoissa tarvitaan itsehallinnollista kollegiaalista päätöksentekotapaa, jossa tiedeyhteisön edustajat ovat määräävässä asemassa.

– Siksi yliopiston hallituksen enemmistö pitäisi muodostua yliopistoyhteisön jäsenistä. Opetusministeriö esitti, että enemmistö olisi ollut ulkopuolisia, mutta tähän saatiin lopulta muutos.

Uudistus aiheutti monia huolia yliopistojen henkilöstössä. Muun muassa aiempi virkajärjestelmä purettiin ja siirryttiin uuteen työsopimusjärjestelmään.

– Tämä herätti laajaa vastustusta, koska irtisanomissuojaa heikennettiin tällä tavalla.

Yliopistosta linjaorganisaatioksi

Kaakkuriniemen mukaan henkilöstöä huolestutti myös, että yliopistoihin ajettiin liike-elämässä ainakin osittain käytettävää linjaorganisaatiota, jossa johtosuhteet ovat vertikaalit ja jossa alhaalta ylöspäin meneville viesteille ei oikein ole kanavia.

– Opetusministeriö esitti, että lakiuudistus lisää yliopistojen autonomiaa, mutta tätä kritisoitiin hyvin laajasti, koska autonomian käsite oli siinä käännetty irvikuvaksi, Kaakkuriniemi sanoo.

Tieteentekijöiden liitto kritisoi myös henkilöstön rekrytointikäytäntöä, koska professorien valintaa lukuun ottamatta siinä ei ole mitään mahdollisuutta valittaa päätöksestä.

– Kaikki menee johtajan, esimerkiksi dekaanin, päätöksen mukaan. Tämä muutoksenhakukielto oli suurin heikennys henkilöstön asemassa.

Negatiivisia muutoksia

Vuonna 2010 toteutettu yliopistouudistus ei siis saa paljon pisteitä Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemeltä. Hänen mielestään liian moni asia on muuttunut huonommaksi.

– Henkilöstön etenemismahdollisuudet yliopistojen palkkausjärjestelmässä riippuvat ainakin 25–40 prosentin verran lähiesimiehen ja työntekijän henkilösuhteista. Niin sanottu pärstäkerroin on käytössä.

Muita ongelmia ovat määräaikaispalkattujen henkilöiden hoitovapaiden pitäminen – määräaikaiset työsuhteet ovat loppuneet kesken hoitovapaan. Myös määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan edelleen, vaikka sen piti uudistuksen myötä loppua.

– Tämä on lain vastaista, Kaakkuriniemi huomauttaa.

Monessa yliopistossa on myös uudistuksen myötä alkaneet yt-neuvottelut, joiden päämääränä on vähentää työntekijöiden määrää. Marraskuisessa tiedotteessa Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto kritisoi yt-neuvotteluita. He kirjoittavat, että yt-neuvottelut luovat yliopistoihin pelon ilmapiiriä.

– Henkilöstö tekee yliopiston tuloksen. Tästä huolimatta näyttää siltä, että yliopistotyönantaja näkee henkilöstön lähinnä kulueränä tilinpäätöksissä, tiedotteessa kirjoitetaan.

”Yliopistoa johdetaan kuin tehdasta”

Ei siis ole vaikeaa arvata, ettei yliopistouudistus Tapani Kaakkuriniemen mielestä ole onnistunut. Hän ei säästä sanoja, kun kuvailee nyky-yliopistoa.

– Yliopisto on yksityistetty ja sitä johdetaan kuin tehdasta, vaikka tällainen johtamistapa ei sovellu sen toimintaan. Lisäksi on epäselvää, kuka on yksityistetyn yliopiston omistaja. Sellaista ei oikein ole, paitsi kahden säätiöyliopiston kohdalla, Aaltoyliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto, jotka ovat yliopistosäätiön omistamia.

Suurin ongelma on kuitenkin epävarmuus työsuhteissa.

– Asiat olisivat paremmin, jos yliopistot olisivat edelleen valtiollisia ja työntekijät virkasuhteessa, silloin avoimuus ja julkisuus toimisivat paremmin. Työpaikan ilmapiiri sekä työnantajan ja työntekijöiden suhteet ovat nyt huomattavasti kireämpiä kuin ennen. Tämä näkyy myös liittojen tekemissä jäsenkyselyissä ja jopa yliopistojen tekemissä työhyvinvointikyselyissä, Kaakkuriniemi sanoo.

Uudistus myöhästyy Ruotsissa

Ruotsin uudistus, joka mahdollistaisi yliopistojen muuttumisen yksityisiksi säätiöiksi, myöhästyy luultavasti vuodella, ruotsalaismediat kirjoittivat lokakuussa.

Ruotsin koulutusministeri Jan Björklund esitteli uudistuksen kesäkuussa, mutta se on kohdannut paljon kritiikkiä. Hallituksen mukaan uudistuksen päämääränä olisi antaa yliopistoille paremmat mahdollisuudet tehdä kansainvälisiä tutkimussopimuksia, ilman viranomaisia koskevia rajoituksia.

– On paljon erityyppistä kritiikkiä. Säätiöideaa vastustavat ovat väärässä. Tiettyjä osa-alueita täytyy kuitenkin selvittää tarkemmin ennen kuin mitään päätöksiä voi tehdä. Mutta aiomme jatkaa ajatustamme, joka mahdollistaisi suuremman itsenäisyyden yliopistoille, Björklund sanoo uutistoimisto TT:lle.

Ruotsalainen yliopistouudistus eroaa kuitenkin suomalaisesta, sillä Ruotsin säätiömuoto ei koskisi kaikkia korkeakouluja kuten Suomessa. Björklundin arvion mukaan säätiöuudistus olisi aiheellinen lähinnä kymmenelle isoimmalle yliopistolle, Svenska Dagbladet kirjoittaa.

Yliopistotyöntekijät vastustavat

Lokakuussa yli 30 ruotsalaista professoria, lehtoria ja dosenttia kritisoivat lakiesitystä mielipidekirjoituksessa Dagens Nyheter -lehdessä. Kritiikki on samantyylistä kuin Suomessa.

– Ilman todisteita he haluavat ajaa läpi näkemyksen, jonka myötä tutkimus ja korkeakoulutus nähtäisiin ”tavallisena” liiketoimintana, jossa hyödyt mitataan lyhyellä aikavälillä. Tämä näkemys kätkettiin aikaisemmin iskulauseiden, kuten ”laatu” ja ”innovaatio”, alle. Nyt halutaan nostaa esiin ”kansainvälistyminen” ja ”vapaus”. Esityksen todellinen sisältö on kuitenkin suora vastakohta tälle, he kirjoittavat.

Kirjoittajien mielestä yliopistojen pitää säilyä yhteisinä ja julkisina. He huomauttavat, että yliopistot eivät ole yksittäisiä liiketoimijoita. Myös Ruotsin Akateemikkoliitto SSR huomautti syyskuisessa lehdistötiedotteessa, että prosessi on ollut liian nopea ja vääränlainen.

– Säätiöiden kuuluu olla muuttumattomia ja osakeyhtiöiden kuuluu tuottaa voittoa. Molemmat motiivit ovat vieraita korkeakouluissa ja tutkimuksessa, joiden tehtävä on huomattavasti laajempi ja pitkäjänteisempi yhteiskunnallisella tasolla, SSR:n yhteiskuntapoliittinen johtaja Ursula Berge huomauttaa.

Kaakkuriniemen vinkit Ruotsille

  • Olkaa tarkkoja siinä, millaiseksi henkilöstön rekrytointimenettely tehdään. Huolehtikaa, että päätöksistä voi valittaa (eli tehdä muutoksenhaun) jonnekin muuallekin kuin yleiseen tuomioistuimeen.
  • Huolehtikaa siitä että luottamusmiesten asema on mahdollisimman hyvä.
  • Varmistukaa siitä, että henkilöstöllä on sananvaltaa yliopistojen eri tasojen toimielimissä.
  • Yliopistosta pitää tehdä reilu työyhteisö, ei mikään salaseura. Säätiön omistama yliopisto on juridisesti yksityinen, mutta mikään ei estä sen toimimista mahdollisimman läpinäkyvästi. Onhan monia yrityksiäkin, joissa näin tehdään.
  • Älkää antako periksi!
  • Älkää myykö oikeuksianne ja periaatteitanne - ei ainakaan liian halpaan hintaan!


Ruotsin Akateemikkoliiton lehdistötiedote 
Ruotsin hallituksen ehdotus yliopistosäätiöistä 
Svenska Dagbladetin uutinen 
Mielipidekirjoitus Dagens Nyheterissä 
Tieteentekijöidenliiton lehdistötiedote 

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset