Sano se saameksi -sivustolla opitaan saamea
Opetettiinko sinulle koulussa mitään saamelaisista? Monet vastaavat kysymykseen ei. Sano se saameksi -projektissa tutustutaan Suomessa puhuttaviin uhanalaisiin saamelaiskieliin sekä niiden puhujiin.
Projektin kautta Katri Koivula haluaa inspiroida muita oppimaan saamen kielistä ja kulttuurista. Kuvitus: Lille Santanen.
Kuinka paljon sinä tiedät saamelaisista? Kuinka monta saamenkielistä sanaa sinä osaat? Helsinkiläinen Katri Koivula tajusi muutama vuosi sitten jutellessaan Niillas Holmbergin kanssa, ettei tiennyt saamelaisista juuri mitään.
– Tietotasoni oli nolla. Tajusin, etten osaa sanoa mitään millään saamen kielellä, joten pyysin Niillasta opettamaan minulle muutaman lauseen, Koivula kertoo.
Elettiin vuotta 2012; kaksi vuotta myöhemmin Katri Koivula ei muistanut enää yhtäkään fraasia.
– Silloin syntyi ajatus: mitä jos tekisimme projektin, jonka kautta kaikki saisivat mahdollisuuden oppia saamea? Sellaista sanakirjaa ei oltu vielä tehty, mistä löytyisi esimerkiksi nuorten käyttämiä fraaseja.
Koivula otti yhteyttä kahteen koodaajakaveriin, jotka heti lähtivät mukaan projektiin. Vuoden 2016 alussa lanseerattiin sivusto ”Sano se saameksi”.
– Tälle oli selvästi tilausta, Facebook-postausta jaettiin satoja kertoja, Koivula kertoo.
Oppia myös kulttuurista
Kuvakaappaus Sano se saameksi -sivustolta.
Sano se saameksi -sivusto on suunnattu jokaiselle, joka on kiinnostunut saamen kielestä.
– Sivusto on otettu todella hyvin vastaan, melkein kaikki palaute on ollut positiivista, Katri Koivula kertoo.
Negatiivista palautetta on myös tullut, mutta senkin voi kääntää voitoksi.
– Kun keräsimme fraaseja käännöksiä varten joku kommentoi ”eikö ole mitään muuta tekemistä”. Päätimme sitten kääntää senkin lauseen sanakirjaan, Koivula naurahtaa.
Koivula kertoo oppineensa projektin aikana uskomattoman paljon.
– En tiennyt saamelaisista oikeastaan mitään, ei koulussa opetettu mitään.
Vaikka Sano se saameksi -projekti keskittyy itse saamen kieleen, voi sivuston materiaalien kautta oppia myös saamelaisten historiasta ja kulttuurista.
– Pikaoppaassa on paljon asioita, joita itse olen projektin aikana oppinut, Koivula kertoo.
Ruotsinkielinen käännös tulossa
Projekti on Ylen rahoittama, mutta Katri Koivulan tuottama. Hänen lisäkseen koodaajia on kaksi, ja kaikki käännökset ovat Niillas Holmbergin käsialaa. Seuraava askel on opettajien opas.
– Sivustoa on jo käytetty opetuksessa, mutta nyt teemme erillisen osion, jonka avulla sivustoa voi vielä paremmin hyödyntää opetuksessa, Koivula kertoo.
Hän on myös ollut yhteydessä Opetushallitukseen, jotta sivusto saisi hieman virallisemman painoarvon.
– Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö opetusta pitäisi uudistaa. Tämä projekti ei ole siihen ratkaisu, ainoastaan yksi väline. Saamelaiset pitäisi ottaa paremmin huomioon opetuksessa, Koivula sanoo.
Myös ruotsinkielinen versio sivustosta on tulossa yhteistyössä UR:n (Ruotsin opetusradio) kanssa. Koivulan mukaan UR:llä innostuttiin ideasta, ja he ovat myös rahoittaneet osan projektista.
Projektin tärkeimpänä päämääränä Katri Koivula pitää tietoisuuden levittämistä.
– Kyse on paljolti tietämättömyydestä. Suomalaisilla on paljon opittavaa, ja koulut ovat siinä tärkeässä osassa. Sitten kun oppii, myös ymmärrys laajenee.
Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
Arkisto
Uusimmat uutiset
kielikylpy kasvatustiede islam murteet vetenskapsrådet ajatushautomo suomen akatemia globalisaatio sateenkaariperheet kulttuuripolitiikka anders chydenius kaupunki open access akateeminen vapaus nuorisojärjestöt äärioikeistolaisuus seksuaalivähemmistöt romanit kansalaistiede tukholman yliopisto itämeri yle muukalaisvihamielisyys blokkipolitiikka kaksikielisyys sls avoin data sosiaalipolitiikka sosiologia vieraskynä rasismi hanasaari demokratian voimavirrat sota vaalitutkimus historia digitalisointi pisa kulttuuri monikielisyys kielipolitiikka tohtoriopinnot opettajakoulutus helsingin yliopisto korkeakoulupolitiikka vaalit puoluevertailu hyvinvointiyhteiskunta tutkimusrahoitus ruotsi puolueet verkkoarkisto ruotsin kieli suomessa addeto vertailee suomi koulutus media väitöskirja pohjoismaat yhteistyö politiikka addeto haastattelee koulu tutkimusprojekti työelämä tutkijat nuoret tutkijat pohjoismaiden ministerineuvosto vähemmistö puolustusyhteistyö vähemmistöpolitiikka suomenruotsalaisuus nuoriso tutkimuspolitiikka sosiaalinen media tasa-arvo pedagogiikka saamelaiset demokratia yliopistouudistus digitalisaatio maahanmuutto eu talous sukupuolitutkimus journalistiikka magma puoluejohtaja lukutaito ekstremismi ruotsinsuomalainen innovaatio eu-vaalit suomen kieli ruotsissa runeberg sananvapaus feminismi åbo akademi kansalaisaloite muuttoliike kielet kuvagalleria nato sosiaalityö painovapaus selma lagerlöf pakolaiset riksbankens jubileumsfond ukä vihapuhe sibelius henrik meinander konfliktintutkimus ruotsin aika edelfelt sotalapset perhe tove jansson