Myös Suomessa pitäisi keskustella työmarkkinoista

Ruotsin työmarkkinoiden tilanne on huomattavasti Suomea parempi – Suomella on siis paljon opittavaa naapurimaasta. Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen ja Ruotsin suurlähetystön järjestämässä seminaarissa reaktiot Ruotsin uuteen suhdanneraporttiin olivat ainoastaan positiivisia.

Oskar Nordström Skansin esiteltyä Ruotsin tuoreen suhdanneraportin puheenvuoro annettiin muutamalle suomalaiselle tutkijalle. Raporttia ylistettiin ja samanlaista raporttia kaipailtiin myös Suomeen.

Taloustieteiden tohtori Harry Salonaho Hankenilta nosti esiin klassisen suomalaisen tunteen ruotsalaisista puhuttaessa.

– Raportin luettuani ensimmäinen reaktioni oli kateus. Ruotsilla on matala työttömyys, hyvä työllisyystaso ja raportissa sanotaan, että ”Ruotsin työmarkkinoilla monet asiat toimivat erityisen hyvin”. Uskallan väittää, että jos voisimme sanoa samaa Suomesta, taloudellinen tilanteemme olisi huomattavasti parempi, Salonaho sanoi.

Harry Salonaho puhui myös nuorisotyöttömyydestä, joka on suhteellisen korkea sekä Suomessa että Ruotsissa. Hänen mukaansa kummatkin maat voisivat oppia Saksan oppisopimusmallista, joka mahdollistaa työnteon nuorille saksalaisille, jotka muuten jäisivät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Myös Oskar Nordström Skans uskoo Saksan järjestelmän toimivan paremmin kuin Ruotsin.

– Olisi erittäin iso askel siirtyä Ruotsin mallista Saksan malliin. Mutta voimme toki ottaa oppia Saksasta – meillä pitäisi muun muassa olla paremmat yhteydet työnantajiin, Nordström Skans sanoi.

Lopuksi Harry Salonaho kommentoi, että raportti pitäisi ehdottomasti kääntää suomeksi mahdollisimman nopeasti.

– Meillä suomalaisilla on paljon opittavaa tästä raportista.

Pia Polsa, markkinoinnin yliopistonlehtori Hankenilta, painotti käytettävien sanojen tärkeyttä. Työttömyydestä puhuessa puhumme usein matalasti ja korkeasti koulutetuista. Hänen mukaansa olisi parempi puhua eri edellytyksistä ja kyvyistä.

– Voisimme antaa enemmän arvoa niille koulutuksille, joissa vaaditaan ammattitaitoa. Miksi käsin tehty työ on matalan koulutuksen työtä ja päätään käyttävät työt korkean koulutuksen?

Peter Elmgren Hankenilta sai kommentoida työmarkkinoiden haasteita nuoren sukupolven näkökulmasta. Hänen mukaansa on tärkeää, että työnteon pitää aina kannattaa.

– Työmarkkinoille pääseminen on kuitenkin vaikeaa. Ei pitäisi syyllistää niitä, jotka jäävät ulkopuolelle. Sen sijaan meidän pitäisi ymmärtää heitä paremmin, Elmgren sanoi.

Myös Peter Elmgren kehui raporttia, ja varsinkin sitä, miten siinä keskustellaan työmarkkinakysymyksistä.

– On hyvä yrittää löytää ratkaisuja hyvissä ajoin. Toivoisin, että voisimme keskustella näistä asioista myös Suomessa, Elmgren sanoi.

Tilaisuutta juontanut Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman päätti seminaarin toteamalla, että työmarkkinat ovat jatkuvan muutoksen alla. Tämän takia tarvitaan tutkimusta ja jatkuvaa dialogia.

– Meidän pitää oppia muiden onnistumisista, mutta myös muiden haasteista. Mikään muu maa kuin Ruotsi ei ole yhtä samanlainen kuin Suomi – Suomella on paljon opittavaa Ruotsilta, mutta myös Ruotsilla Suomesta, Schauman sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto