Romanit yhä syrjittyjä
Suomen romanit kokevat runsaasti syrjintää kaikilla elämänalueilla. Tämä käy ilmi vähemmistövaltuutetun uudesta selvityksestä.
Vähemmistövaltuutetun mukaan Erilaisena arjessa - selvitys romanien syrjintäkokemuksista osoittaa, että yksittäisiin, arjessa tapahtuviin syrjintätilanteisiin pitää puuttua aikaisempaa tehokkaammin. Poliittisten ohjelmien toimenpiteet pitää konkretisoida entistä paremmin ja viedä paikallis- ja yksilötasolle, vähemmistövaltuutettu kirjoittaa tiedotteessa.
Yhteensä 68,7 prosenttia selvitystä varten haastatelluista romaneista kertoo kokeneensa syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen vuoden aikana. Luku on poikkeuksellisen korkea. Romaneilla on enemmän syrjintäkokemuksia kuin Suomessa asuvilla somalialaistaustaisilla ja venäjänkielisillä.
– Nämä luvut ovat surullisia. Tiesimme toki, että romanivähemmistö on Suomessa syrjitty ryhmä mutta emme osanneet odottaa näin korkeita lukuja. Selvityksen tulosten pitäisi havahduttaa huomaamaan, kuinka mittavasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta romanien syrjinnässä on kyse, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoo tiedotteessa.
Syrjintä voi johtaa syrjäytymiseen
Romanien yhdenvertaisuuden ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantaminen ei onnistu yksistään syrjinnän vastaisen työn tehostamisella. Vähemmistövaltuutettu esittää toimenpiteitä yhtä lailla viranomaisille, palveluntarjoajille ja yksityishenkilöille syrjinnän vähentämiseksi. Yhteistä toimenpiteissä on yksittäisiin ongelmiin puuttuva vuoropuhelu valtaväestön ja romanien välillä.
– Syrjintä loukkaa syvästi ihmisarvoa ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla, Biaudet sanoo.
Helsingin Sanomat oli mukana tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.
– Romanit altistuvat syrjinnälle heti, kun he astuvat ulos omasta kodistaan, kuvasi romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sarita Friman-Korpela.
Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös romanikulttuuriin liittyviin seikkoihin, jotka voivat vaikeuttaa esimerkiksi työn- tai asunnonhakua, HS kirjoittaa. Helsinkiläinen Alida Friman muistuttaa, että moni romani käyttää normaalisti työvaatteita esimerkiksi hoitoalan töissä.
– Ongelma on siinä, ettei romani usein pääse työhaastattelua pidemmälle. Ei nähdä, että siellä vaatteen sisällä on ihminen, Friman sanoi julkaisutilaisuudessa.
Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto
arkisto
uusimmat uutiset
kielikylpy kasvatustiede islam murteet vetenskapsrådet ajatushautomo suomen akatemia globalisaatio sateenkaariperheet kulttuuripolitiikka anders chydenius kaupunki open access akateeminen vapaus nuorisojärjestöt äärioikeistolaisuus seksuaalivähemmistöt romanit kansalaistiede tukholman yliopisto itämeri yle muukalaisvihamielisyys blokkipolitiikka kaksikielisyys sls avoin data sosiaalipolitiikka sosiologia vieraskynä rasismi hanasaari demokratian voimavirrat sota vaalitutkimus historia digitalisointi pisa kulttuuri monikielisyys kielipolitiikka tohtoriopinnot opettajakoulutus helsingin yliopisto korkeakoulupolitiikka vaalit puoluevertailu hyvinvointiyhteiskunta tutkimusrahoitus ruotsi puolueet verkkoarkisto ruotsin kieli suomessa addeto vertailee suomi koulutus media väitöskirja pohjoismaat yhteistyö politiikka addeto haastattelee koulu tutkimusprojekti työelämä tutkijat nuoret tutkijat pohjoismaiden ministerineuvosto vähemmistö puolustusyhteistyö vähemmistöpolitiikka suomenruotsalaisuus nuoriso tutkimuspolitiikka sosiaalinen media tasa-arvo pedagogiikka saamelaiset demokratia yliopistouudistus digitalisaatio maahanmuutto eu talous sukupuolitutkimus journalistiikka magma puoluejohtaja lukutaito ekstremismi ruotsinsuomalainen innovaatio eu-vaalit suomen kieli ruotsissa runeberg sananvapaus feminismi åbo akademi kansalaisaloite muuttoliike kielet kuvagalleria nato sosiaalityö painovapaus selma lagerlöf pakolaiset riksbankens jubileumsfond ukä vihapuhe sibelius henrik meinander konfliktintutkimus ruotsin aika edelfelt sotalapset perhe tove jansson