Addeto - Forskning och Kunskap om Sverige och Finland

 

Pohjoiskalotin vähemmistökulttuurit

3. syyskuuta 2013 « Takaisin

Elokuun 27. päivä järjestettiin kieliseminaari Mitä tehdään Pohjoiskalotin vähemmistökulttuurien suojelemiseksi ja elvyttämiseksi? Oulun yliopistossa. Seminaarin järjestivät Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti sekä Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto. Myös Pohjoismainen kulttuurirahasto myönsi tukea seminaarille.

Seminaarin pääaiheena oli vähemmistökulttuureiden kielen ja kulttuurin elvyttäminen viime vuosikymmenien aikana. Tavoitteena oli lisätä tietoutta pohjoisen vähemmistökulttuureista. Keskipisteessä olivat saamelaiset, kveenit ja tornionlaaksolaiset. Seminaarissa oli mukana kielen, kirjallisuuden ja media-alan tutkijoita sekä historioitsijoita Suomesta, Norjasta ja Ruotsista sekä kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän ja politiikan edustajia.

Seminaarista kirjoitettu muistio löytyy täältä. 

Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen ohjelmajohtaja Kai Jaskari haastatteli osaa puhujista. Kaikki haastattelut löytyvät alta. Haastattelut ovat ruotsiksi.

Mitä puutteita ruotsinsuomalaisten asemassa on Ruotsissa?

Jarmo Lainio on suomen kielen professori Tukholman yliopistossa. Hän on myös Euroopan neuvoston raportoija vähemmistökysymyksissä. Lainion mielestä Ruotsin vähemmistölaki on saanut aikaan paljon toimintaa vähemmistöasioissa. Suurimmat puutteet ovat hänen mukaansa opetusalalla.

Mitä vaaditaan, jotta kielen voi revitalisoida menestyksekkästi?

Leena Huss on suomen kielen professori Upsalan yliopistossa. Hän sanoo, että tarvitaan tukea ylhäältä päin, jotta kielen elvyttämiseen osallistuvilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville ja saada resursseja. Tämän lisäksi kielten puhujien täytyy myös tahtoa käyttää kieltään.

Mitä eroja löytyy  Suomen ja Ruotsin saamelaispolitiikassa?

Patrik Lantto on professori Uumajan yliopiston saamelaistutkimuksen keskuksessa. Hänen mielestään suomalaisen ja ruotsalaisen saamelaispolitiikan suurin ero on se, että Suomessa mennään eteenpäin, kun taas Ruotsin saamelaispolitiikka on hyvin staattista.

Saamelaisten, tornionlaaksolaisten ja kveenien kirjallisuuden yhteys näiden ryhmien järjestäytymiseen ja elvytysliikkeeseen.

Satu Gröndahl on Upsalan yliopiston tutkija ja professori Kautokeinon saamelaisessa korkeakoulussa. Hän on tutkinut kirjallisuuden merkitystä kielen ja kulttuuri elvyttämisessä. Hän sanoo, että saamelaisten, tornionlaaksolaisten ja kveenien kirjallisuudella on selkeä yhteys näiden ryhmien järjestäytymisellä ja elvytysliikkeellä.

arkisto

uusimmat uutiset

kielikylpy kasvatustiede islam murteet vetenskapsrådet ajatushautomo suomen akatemia globalisaatio sateenkaariperheet kulttuuripolitiikka anders chydenius kaupunki open access akateeminen vapaus nuorisojärjestöt äärioikeistolaisuus seksuaalivähemmistöt romanit kansalaistiede tukholman yliopisto itämeri yle muukalaisvihamielisyys blokkipolitiikka kaksikielisyys sls avoin data sosiaalipolitiikka sosiologia vieraskynä rasismi hanasaari demokratian voimavirrat sota vaalitutkimus historia digitalisointi pisa kulttuuri monikielisyys kielipolitiikka tohtoriopinnot opettajakoulutus helsingin yliopisto korkeakoulupolitiikka vaalit puoluevertailu hyvinvointiyhteiskunta tutkimusrahoitus ruotsi puolueet verkkoarkisto ruotsin kieli suomessa addeto vertailee suomi koulutus media väitöskirja pohjoismaat yhteistyö politiikka addeto haastattelee koulu tutkimusprojekti työelämä tutkijat nuoret tutkijat pohjoismaiden ministerineuvosto vähemmistö puolustusyhteistyö vähemmistöpolitiikka suomenruotsalaisuus nuoriso tutkimuspolitiikka sosiaalinen media tasa-arvo pedagogiikka saamelaiset demokratia yliopistouudistus digitalisaatio maahanmuutto eu talous sukupuolitutkimus journalistiikka magma puoluejohtaja lukutaito ekstremismi ruotsinsuomalainen innovaatio eu-vaalit suomen kieli ruotsissa runeberg sananvapaus feminismi åbo akademi kansalaisaloite muuttoliike kielet kuvagalleria nato sosiaalityö painovapaus selma lagerlöf pakolaiset riksbankens jubileumsfond ukä vihapuhe sibelius henrik meinander konfliktintutkimus ruotsin aika edelfelt sotalapset perhe tove jansson