Addeto vertailee puolueita suomessa ja ruotsissa

Addeton puoluevertailussa katsottiin tarkemmin kuutta ”puolueperhettä” rajojen
yli. Haastattelut tehtiin vuoden 2014 aikana, ja vertailut ovat julkaistu ennen Ruotsin eduskuntavaaleja syyskuussa 2014. Tältä sivulta löydät myös muita tekstejä ja artikkeleita, jotka liittyvät puolueisiin ja politiikkaan Suomessa ja Ruotsissa.

Blokkipolitiikkaa vai sateenkaarihallitus?

Ruotsissa Sosiaalidemokraatit ja Maltillinen Kokoomus samassa hallituksessa olisi mahdottomuus, kun taas Suomessa Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus ovat usein muodostaneet hallituksen yhdessä. Professori Åsa von Schoultz selvittää eroja suomalaisen ja ruotsalaisen politiikan välillä.

– Erot hallituskokoonpanoissa perustuvat perinteisiin sekä poliittiseen kulttuuriin, ei itse poliittiseen järjestelmään, valtiotieteiden professori Åsa von Schoultz (kuvassa) sanoo haastattelussa Addetolle.
Lue lisää!

Vaikka Suomen ja Ruotsin poliittiset järstelemät ovat samankaltaisia, eroja kuitenkin löytyy. Vertailujen avulla Addeto haluaa selvittää maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on yksikamarinen parlamentti, Suomen eduskunnassa istuu 200 edustajaa ja Ruotsin eduskunnassa 349 edustajaa. Edelliset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 2014 
Ruotsissa ja 2015 Suomessa.

Kokoomus ja Maltillinen Kokoomus muistuttavat paljon toisiaan

Sekä Maltillinen Kokoomus että Kokoomus ovat viime vuosina siirtyneet lähemmäs poliittisista keskustaa professori Göran Djupsund sanoo haastattelussa Addetolle.

Lue lisää!

Historialliset erot leimaavat Sosiaali-demokraatteja Suomessa ja Ruotsissa

Suomen ja Ruotsin Sosiaalidemokraatteja vertailtaessa pitää ottaa huomioon puolueiden tausta, Åbo Akademin professori Göran Djupsund sanoo haastattelussa Addetolle.

Lue lisää!

Yksi selvimmistä eroista Suomen ja Ruotsin vaalitapojen välillä on, että Ruotsissa puolueet asettavat ehdokaslistan, jonka sisäinen järjestys määrää ketkä valitaan eduskuntaan. Vuodesta 1990 lähtien Ruotsissa on myös ollut mahdollista äänestää suoraan henkilöä, mutta toistaiseksi vain harva tulee valituksi tätä kautta. Suomessa ehdokkaita ei aseteta järjestykseen ennen vaaleja, vaan paikkajako määräytyy henkilöäänien perusteella.

Vasemmisto samoilla linjoilla Suomessa ja Ruotsissa

Suomessa äärivasemmistolla on perinteisesti ollut enemmän kannattajia kuin Ruotsissa. Valtiotieteen professori Lauri Karvonen arvioi Suomen Vasemmistoliiton ja Ruotsin Vasemmistopuolueen olevan lähes yhtä suuria ja samankaltaisia puolueita tänään.

Lue lisää!

Suomessa keskusta on
massapuolue

Suomessa Keskustalla on paljon vahvempi asema kuin Keskustapuolueella Ruotsissa. Addeton haastattelussa vaalitutkija ja valtiotieteen professori Åsa von Schoultz selvittää puolueiden eroja. Hän perustelee myös, miksi Ruotsissa äänestetään aktiivisemmin kuin Suomessa.

Lue lisää!

Ruotsissa on yhteensä rekisteröitynyttä 18 puoluetta, joista 8 istuu eduskunnassa. Suomessa on yhteensä 16 puoluetta, joista 8 istuu eduskunnassa. Suomen eduskunnassa on kuitenkin 10 eduskuntaryhmää.

Suomen eduskuntavaalien historiaan voi tutustua Ylen Sata vuotta eduskuntavaaleja -ohjelmasarjassa. Ruotsin eduskuntavaalien historiasta voit lukea Ruotsin vaaliviranomaisten verkkosivuilla

Ydinvoima on ydinkysymys ympäristöpuolueille

Vihreät puolueet Suomessa ja Ruotsissa ovat vielä kohtalaisen nuoria. Puolueiden väliltä löytyy tietysti yhtäläisyyksiä, mutta valtio-opin yliopisto-opettaja Ann-Sofie Hermansonin mukaan Vihreillä ja Ympäristöpuolueella on eri näkemys EU:sta.

Lue lisää!

Perussuomalaiset isompi ja legitiimimpi puolue kuin Ruotsidemokraatit

Oikeistopopulistisista tai oikeistoradikaaleista puolueista puhuttaessa tulee miettiä miksi ja mihin verrattuna puolueet koetaan radikaaleiksi. Addeto haastatteli kahta tutkijaa vertaillakseen Suomen ja Ruotsin oikeistopopulistisia puolueita.

Lue lisää! Lue myös Tulevaisuuden malli menneisyydestä

Nuorisoliitot Suomessa ja Ruotsissa

Nuorten kiinnostus puoluepolitiikkaan on heikentynyt Suomessa ja Ruotsissa

Yhä harvempi nuori liittyy puolueisiin. Kahdeksan edellisen vuoden aikana puolueiden nuorisoliitot ovat menettäneet noin neljäsosan jäsenistään, kirjoittaa Hufvudstadsbladet. Myös Ruotsissa nuorisoliitot ovat menettäneet jäseniään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys, joka tehtiin Hufvudstadsbladetin pyynnöstä, näyttää että kiinnostus puoluepolitiikkaan on vähentynyt nuorien keskuudessa. Åbo Akademin dosentti Åsa Bengtsonilla on tähän selitys.

– Harvemmat ovat valmiita ostamaan puolueohjelmien pakettiratkaisua, se tuntuu rajoittavalta. Halutaan poimia rusinat kakusta, von Schoultz sanoo Hufvudstadsbladetille.

Hänen mukaansa politiikka ei kiinnosta nuoria yhtä paljon kuin vanhempia sukupolvia, mutta pitkällä aikavälillä kiinnostus politiikkaa kohtaan on kuitenkin kasvanut. von Schoultz huomauttaa, että tämä koskee myös nuoria. Varsinkin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen kiinnostus politiikkaa kohtaan kasvoi kaikissa ryhmissä, mutta poliittisen oikeiston ja vasemmiston merkitys vähentyy nuorten keskuudessa.

– Kiinnostus kasvaa yleensä, kun ikää tulee lisää ja nuoret alkavat käyttää hyvinvointipalveluita. Pitkällä tähtäimellä saattaa tulla laillisuuskriisi, jos äänestysprosentit vielä laskevat, von Schoultz sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tietojen mukaan Keskustan ja Sosiaalidemokraattien nuorisopuolueet ovat menettäneet eniten jäseniä – yhteensä yli 14 000 jäsentä vuodesta 2004 lähtien. Perussuomalaisten ja Piraattipuolueen nuorisojärjestöt ovat kasvattaneet jäsenmääriään eniten. Myös Vihreät nuoret ovat saaneet lisää jäseniä, Hufvudstadsbladet kirjoittaa.

Ruotsissa tilanne on vastaava kuin Suomessa. Se selviää Ruotsin Nuorisohallituksen (Ungdomsstyrelse) Addetolle antamista tilastoista. Vuonna  2003 Ruotsin nuorisopuolueilla oli yli 62 000 jäsentä, kun jäsenmäärä vuonna 2011 oli hieman yli 29 000.

Vasemmisto (Ung Vänster) ja sosiaalidemokraatit (Sveriges Socialdemokratiska Ungdomsförbund) ovat menettäneet eniten jäseniä. Vuonna 2003 sosiaalidemokraattien nuorisoliitolla oli reilu 24 000 jäsentä, mutta vuonna 2011 ainoastaan hieman yli 4000. Nuoren vasemmiston jäsenmäärä tippui vajaasta 15 000 jäsenestä vuonna 2003 ainoastaan 1700 jäseneen vuonna 2011.

Nuorisohallituksen mukaan tämä johtuu siitä, että puolueet eivät pystyneet vahvistamaan jäsenmääriään. Uusien hakemusten yhteydessä Nuorisohallitukseen puolueilla olivat uudet jäsenrekisterit, joissa jäsenmäärä oli pienempi.

Kokoomuspuolue Moderata ungdomsförbundet on sen sijaan pystynyt kasvattamaan jäsenmäärään vajaalla 2000 henkilöllä vuodesta 2003 vuoteen 2011. Jäsenmäärä, vajaa 9700, tekee myös puolueesta suurimman nuorisopuolueen Ruotsissa (vuonna 2011). Puolueen puheenjohtaja Erik Bengtzboe kirjoittaa Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa huhtikuussa, että puolueella on ollut selkeä kasvutavoite.

”Aiomme jatkaa työtä, jotta voimme edelleen kasvaa ja tehdä politiikasta helposti lähestyttävää suuremmalle osalle ihmisiä. Toivomme, että Kokoomus, muut puolueet ja nuorisoliitot myös ovat kiinnostuneita tekemään tätä kovaa työtä. Ruotsin poliittinen kenttä voisi paremmin, jos useampi olisi poliittisesti aktiivinen.”

Hufvudstadsbladet 18.4.2013 sivut 2–3
Erik Bengtzoen mielipidekirjoitus Dagens nyheterissä