VERTAILEVAA TIETOA

SUOMI

RUOTSI

Suomen tasavalta

Konungariket Sverige
(suomeksi Ruotsin kuningaskunta)

Helsinki

Tukholma

 5 502 640 (tammikuu 2017)

9 995 153 (joulukuu 2016)

Tasavalta, parlamentaarinen demokratia, yhtenäisvaltio

Perustuslaillinen monarkia, parlamentaarinen demokratia, yhtenäisvaltio

Suomi (89,3 prosenttia) ja ruotsi (5,3 prosenttia) ovat kansalliskieliä. Saamen kielillä on virallisen kielen asema saamelaisten kotiseutualueella.

Ruotsi on pääkieli ja maan virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani chib ja saame.

Presidentti Sauli Niinistö
Suomen valtionpäämies on tasavallan presidentti, jonka toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voi toimia virassa korkeintaan kaksi toisiaan seuraavaa kautta.

Presidentti valitaan suorilla vaaleilla. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen vaalikierros, johon osallistuvat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin tehtäväänsä helmikuussa 2012. Virkaanastujaiset olivat 1. maaliskuuta 2012. Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2018.

Kuningas Kaarle XVI Kustaa (ruots. Carl XVI Gustaf)

Ruotsin valtio on virallisesti perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas tai kuningatar. Virka on perinnöllinen. Nykyinen valtion päämies on kuningas Kaarle XVI Kustaa. Seuraava kruununperillinen on kruununprinsessa Victoria.

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.

Pääministeri Juha Sipilä (Keskusta)

Pääministeri Stefan Löfven (Sosiaalidemokraatit)

Suomessa on yksikamarinen parlamentti, jossa on 200 edustajaa. Edustajat valitaan yleisissä vaaleissa joka neljäs vuosi suhteellisen vaalitavan mukaan. 

Ruotsissa on yksikamarinen parlamentti, jossa on 349 edustajaa. Edustajat valitaan yleisissä vaaleissa joka neljäs vuosi suhteellisen vaalitavan mukaan.Vaalipäivä on syyskuun kolmas sunnuntai. Samalla valitaan myös kunnanvaltuuston sekä maakäräjien edustajat. 

Eduskuntavaaleissa 2015 Suomi oli jaettuna 13 vaalipiiriin. Jokaisella vaalipiirillä on kiinteä määrä paikkoja eduskunnassa. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei siis tehdä koko maata kattavaa äänien tasoitusta, joten eduskunnan paikat eivät täysin vastaa maanlaajuista äänijakaumaa.

Ruotsissa on vuodesta 1970 lähtien ollut käytössä tasoituspaikat, jotta eduskunnan jäsenet edustaisivat koko maata mahdollisimman hyvin. 310 yhteensä 349 paikasta ovat kiinteitä vaalipiiripaikkoja, kun taas 39 paikkaa ovat tasoituspaikkoja.

EU-jäsen vuodesta 1995. Otti euron käyttöön virallisena valuuttana vuonna 2002. 13 edustajaa Euroopan parlamentissa. Äänestysprosentti edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 oli 40,9 prosenttia.

EU-jäsen vuodesta 1995. 20 edustajaa Euroopan parlamentissa. Äänestysprosentti edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 oli 48,9 
prosenttia.

Eduskunta osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun. EU-asiat käsittelee eduskunnassa suuri valiokunta, jolle erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja. EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat asiat käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa.

Eduskunta osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun. EU-asiat käsittelee eduskunnassa suuri valiokunta, jolle erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja. EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat asiat käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa.