Kielitaito ja tasa-arvo avain parempiin työmarkkinoihin

Pakollinen aikuiskoulutus voisi parantaa Pohjoismaiden kilpailukykyä tulevaisuudessa. Kielitaito ja tasa-arvo ovat myös avainasemassa parempiin työmarkkinoihin tähdättäessä.

Ovatko yhteiset ja tasa-arvoiset pohjoismaiset työmarkkinat utopiaa vai realismia? Tästä keskusteltiin Ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen Hanasaaren järjestämässä seminaarissa joulukuun alussa. Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman avasi seminaarin kommentoimalla ruotsin kielen tärkeyttä.

– Mikään ei viittaa siihen, että ruotsinkielisen työvoiman kysyntä vähenisi. Päinvastoin – yritysten pitää osata vastata tarjouspyyntöihin ja pitää kokouksia ruotsiksi, Kronman sanoi.

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli tanskalainen Poul Nielsen, entinen ministeri ja EU-komissaari. Tutkittuaan työelämää hän kehottaa nyt Pohjoismaita tekemään yhä enemmän yhteisiä ratkaisuja.

Nielson ehdottaa muun muassa yhteistä mallia pakolliselle aikuiskoulutukselle. Sen avulla Pohjoismaiden kilpailukykyä voisi tulevaisuudessa vahvistaa.

– Voi vaikuttaa provokaatiolta lanseerata jotakin utopistista, mutta kysymyksiin ei voida vastata ennen kuin keskustelu on aloitettu. “Work harder” ei riitä, sen sijaan pitää “work smarter”, Nielson sanoi.

”Meidän pitää ymmärtää toisiamme”

Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pääsihteeri Reijo Paananen puhui kielten merkityksestä yhteisten pohjoismaiden työmarkkinoiden suhteen.

– Voisin säästää aikaa ja sanoa, että kielten merkitys on todella suuri. On vaikeaa sopeutua työmarkkinoille, jos ei osaa kieltä, Paananen sanoi.

Hän painotti keskustelun merkitystä – ja myös halua ymmärtää toista.

– On päivänselvää, ettei pelkän työn osaaminen riitä. Meidän pitää osata keskustella ja ymmärtää toisiamme ja yhteiskuntaa, jossa työskentelemme.

Paananen sanoi, että hän suomalaisena on joskus hieman nauranut ruotsalaiselle keskustelukulttuurille, jossa aina ”diskuterataan”, mutta hän onkin todennut sen olevan suhteellisen tärkeä menestystekijä.

– Mutta vastapuoleen pitää pystyä luottamaan. Ei ole niinkään kyse kielestä, vaan halusta ymmärtää, Paananen sanoi.
 

Elinkeinoelämän huipulla on vielä selvästi vähemmän naisia.
Elinkeinoelämän huipulla on vielä selvästi vähemmän naisia.

Tasa-arvo on tuottavaa

Seminaarin viimeinen puhuja oli Tove Dahlgren AllBright-säätiöstä. Se on puoluepoliittisesti sitoutumaton säätiö, joka pyrkii edistämään tasa-arvoa ja moninaisuutta elinkeinoelämän johtoasemissa.

– AllBright tekee työtä tasa-arvon ja meritokratian puolesta. Päätösten siitä, ketkä eri tehtäviin palkataan, pitää perustua ansioihin, Dahlgren sanoi.

Hän huomautti, etteivät ruotsalaiset miehet pelkästään dominoi elinkeinoelämän johtotehtävissä, vaan useimmilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ainoastaan politiikassa, tieteessä ja julkishallinnossa sukupuolten välinen jako on tasa-arvoinen (vähintään 40/60 prosenttia), mutta yhdelläkään osa-alueella naiset eivät ole enemmistössä.

– Jopa kirkko on edistyksellinen elinkeinoelämään verrattuna, kirkolla on 23 prosenttia naisia johtotehtävissä, elinkeinoelämässä naisten osuus johtotehtävissä on vain 10 prosenttia.

Dahlgren painotti, että tasa-arvo kannattaa. Yrityksillä, joilla on naisia johtoryhmässä, on 53 prosenttia suurempi tuottavuus kuin yrityksillä, joilla on pelkästään miehiä johdossa.

– Yritykset, joiden johtoryhmästä yli 30 prosenttia on naisia, tuottivat jopa 6 prosenttia suurempia voittoja kuin muut. Naisille ei sanovat yritykset sanovat käytännössä ei kasvumahdollisuuksille, Dahlgren sanoi.

AllBright-säätiössä ei kuitenkaan uskota kiintiöihin.

– Toivomme, että vastuu näistä asioista kannettaisi johtoryhmissä, koska ne ovat yritysten intressien mukaisia. Voimme muuttaa rakenteita vasta sitten, kun olemme tietoisia niistä. Eteenpäin on kuitenkin mentävä ja nopeammin. Ruotsi on tasa-arvoinen vasta vuonna 2039, jos jatkamme nykyiseen tahtiin, Tove Dahlgren sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset