”Itsenäisyyspäivä voisi hyvin olla juhannuksen alla”

100-vuotiasta Suomea on juhlittu vuoden 2017 alusta lähtien ja juhlat huipentuvat itsenäisyyspäivään 6. joulukuuta. Mutta miten Suomen itsenäisyyttä oikein juhlitaan ja onko itsestään selvää, että itsenäisyyspäivä on juuri joulukuussa?

– Mitä jos itsenäisyyspäivä olisikin kesällä? Mielestäni voisi pohtia vaihtoehtoisia itsenäisyyspäiviä, Turun yliopiston opettaja ja valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen sanoo.
 
Hänen mukaansa on tärkeää muistaa, mitä juhlitaan: itsenäisyyden julistusta, sen saavuttamista – vai vakautta ylipäänsä? Vaihtoehtoisia itsenäisyyspäiviä voisivat olla aikoinaan tärkeä armeijan ja valkoisten paraatipäivä 16.5. tai täysin uusi vaihtoehto 21.6., jolloin eduskunta hyväksyi tasavallan muodostamisen.
 
– Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Itsenäisyyspäivä voisi hyvin olla juhannuksen alla. Keskellä talvea oleva juhla ei ole niin karnevalistinen. Jos juhlat olisivat keskellä kesää olisimme tuskin television äärellä, sen sijaan juhlittaisiin Suomen suvea, Nyyssönen pohtii.
 
Kaikista pimeimpään vuodenaikaan sijoittuva itsenäisyysjuhla on perinteisesti ollut vakava. Suomalaiset viettävät itsenäisyyspäivää katsomalla Linnan juhlia ja Tuntematon sotilas -elokuvaa televisiosta. Nyyssönen onkin ulkomailla saanut ihmetteleviä kommentteja Suomen perinteistä.
 
– Minulta on kysytty että onko totta, että katsomme sotaelokuvia itsenäisyyspäivänä. Se että Suomen itsenäisyyspäivä on niin sotilaallinen, on herättänyt ihmetystä.
 
Myös Nyyssösen mielestä kriittinen keskustelu Suomen itsenäisyydestä ja sen juhlimisesta olisi paikallaan.
 
– Miksi sodat korostuvat niin paljon?
 

Itsenäisyyspäivän vastaanotto 1965. Kuvassa Urho Kekkosen vaimo Sylvi Kekkonen kättelee näyttelijä Tarmo Mannia. Kuva: Wikimedia Commons.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto 1965. Kuvassa Urho Kekkosen vaimo Sylvi Kekkonen kättelee näyttelijä Tarmo Mannia. Kuva: Wikimedia Commons.

”Ovatko juhlat palkkio eliitille?”

Kansainvälisessä mittakaavassa varsinkin juhlat Presidentinlinnassa ovat erikoinen ilmiö. Juhlat on kuitenkin järjestetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes joka vuosi sitten ensimmäisten iltajuhlien vuonna 1922. Televisiosta juhlia on seurattu suorana lähetyksenä vuodesta 1982 (poikkeuksena jo 1967 ja 1968) lähtien. Tuntematon sotilas on kuitenkin vasta 2000-luvulla syntynyt perinne.
 
– Suomessa itsenäisyyden juhliminen keskittyy itsenäisyyden säilyttämiseen, ei niinkään sen saavuttamiseen. Virallinen puoli on hyvin vakava, ja se on armeijalle ja veteraaneille tärkeä päivä. Linna on vallan symboli ja voidaan miettiä, ovatko juhlat palkkio eliitille?
 
Pääsääntöisesti suomalaisten kiinnostus Linnan juhlia kohtaan on suuri. Media kirjoittaa syksyn mittaan kutsuista ja vaatteista ja yli kaksi miljoonaa suomalaista seuraa suoraa lähetystä televisiosta.
 
Heino Nyyssönen kertoo kuitenkin löytäneensä Suomen Kuvalehden artikkelin, jossa 1990-luvun laman aikana noin 40 prosenttia suomalaisista olisivat olleet valmiita perumaan Linnan juhlat.
 
– Tämä on aika raflaava tulos, mutta jo nyt unohdettu. Eikä nyt 100-vuotishenkeen olisikaan sopivaa ehdottaa tällaista. Tosin eikö vähempi määrä juhlijoita riittäisi? Miksi esimerkiksi kansanedustajien pitää olla juhlissa joka vuosi? Tästä voitaisiin hyvin keskustella enemmän, Nyyssönen sanoo.
 

Kuva: Suomi100 / Suvi-Tuuli Kankaanpää.
Kuva: Suomi100 / Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Suomea juhlittu kuudella mantereella

Vaikka Suomen itsenäisyysjuhla perinteisesti on ollut vakava, ovat koko vuoden kestävät juhlat tuoneet lisämaustetta perinteisiin juhlamenoihin.
 
– Kokonaisuus on ollut laaja ja monipuolinen, juhlat on suunniteltu alhaalta ylöspäin. Yhteensä on ollut yli 5000 projektia yli sadassa maassa ja kuudella mantereella, Suomi100-projektin tiedottaja Johan Lindholm kertoo.
 
Toisin sanoen tänä vuonna on keskitytty paljon muuhunkin kuin sotiin. On ollut ulkoilmajääkiekkoa, konsertteja ja paljon muuta ohjelmaa. Myös suomalainen sauna on ollut näkyvillä hieman erikoisemmissa merkeissä.
 
– Pariisissa Moulin Rouge -teatterin katolla oli pieni sauna ja Teuvan kunnassa oli siirrettävien saunojen paraati, Lindholm kertoo.
 

Rouva Jenni Haukio ja kuningatar Silvia Stockholm/Suomi-tapahtumassa elokuussa. Kuva: Suomi100.
Rouva Jenni Haukio ja kuningatar Silvia Stockholm/Suomi-tapahtumassa elokuussa. Kuva: Suomi100.

Juhlavuosi näkynyt myös Ruotsissa

Juhlakomitea on halunnut, että 100-vuotiasta Suomea juhlitaan sekä uusin että vanhoin perintein. On haluttu järjestää iloisia kansanjuhlia, arvokkuutta unohtamatta.
 
– Tänä vuonna ei vietetä itsenäisyyspäivää, vaan sitä juhlitaan, Johan Lindholm sanoo.
 
Suomen juhlat ovat myös olleet suhteellisen paljon näkyvillä naapurimaa Ruotsissa. Stockholm/Suomi -tapahtuma keräsi elokuun lopulla yli satatuhatta kävijää kolmen päivän aikana.
 
– Ruotsissa on järjestetty yhteensä yli sata Suomi100-projektia ja olemme saaneet sieltä hyvää palautetta.
 
Lindholm kertoo, että itsenäisyyspäivään huipentuvalla 100-vuotisjuhlalla on ollut kaksi selkeää päämäärää – yhtenäisyyden tunteen ja Suomen kansainvälisen profiiliin vahvistaminen.
 
– Suomalaiset ovat ehkä hieman lähentyneet ja uusia verkostoja on luotu. Toivottavasti verkostot olisivat pysyviä. Monissa projekteissa on myös haluttu suunnata katse tulevaisuuteen: miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä?
 
Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Tags: suomi

Arkisto

Uusimmat uutiset