Presidentinvaalit voivat ratketa jo ensimmäisellä kierroksella

Alkuvuonna 2018 Suomessa järjestetään presidentinvaalit. Istuva presidentti Sauli Niinistö johtaa selkeästi kaikissa mielipidemittauksissa. Tutkijatohtori Veikko Erannin mukaan on erittäin epätodennäköistä, ettei Niinistöä valita uudelleen.

Suomessa presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Vuonna 1994 Suomen presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Silloin presidentiksi valittiin Martti Ahtisaari. Sen jälkeen Suomessa on ollut kaksi muuta suoralla kansanvaalilla valittua presidenttiä – Tarja Halonen (2000 ja 2006), sekä Sauli Niinistö (2012). Seuraavat vaalit järjestetään tammi-helmikuussa 2018.

– Nämä ovat maailman tylsimmät vaalit, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Veikko Eranti sanoo.

Suoran kansanäänestyksen toinen kierros on yleensä ollut suhteellisen tiukka, eli valitulla presidentillä on ollut vain hivenen vastaehdokastaan isompi kannatus, mutta jo vaaleissa 2012 Sauli Niinistö sai 62,6 prosenttia äänistä. Vuoden 2018 vaaleissa kannatus saattaa olla jopa suurempi.

– Sauli Niinistö on uskomattoman suosittu. Suorissa kansanvaaleissa yksi ehdokas on yleensä ennakkosuosikki, mutta saattaa sitten itse vaaleissa romahtaa. Tällä kertaa ei näy minkäänlaisia merkkejä siitä, Veikko Eranti sanoo.

Mielipidemittauksissa Sauli Niinistöllä on selkeä enemmistön kannatus. Galluptutkimusten mukaan Niinistöä kannattaa noin kaksi kolmasosaa suomalaisista. Eranti uskoo myös, että Niinistön vauvauutinen vaikuttaa hänen kannatukseensa myönteisesti.

– Ei voi sulkea pois, että vaalit ratkeavat ensimmäisellä kierroksella. Tosin voi myös olla, että Niinistö saa noin 45 prosenttia äänistä. Toisen kierroksen debatti on tärkeää demokratian kannalta. Ehdokkaat voivat selkeästi artikuloida omia näkemyksiään ja erot tulevat esiin, Eranti sanoo.
 

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio odottavat lasta. Veikko Eranti uskoo tämän lisäävän Niinistön suosiota entuudestaan. Kuva: Suomen Washingtonin suurlähetystö.
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio odottavat lasta. Veikko Eranti uskoo tämän lisäävän Niinistön suosiota entuudestaan. Kuva: Suomen Washingtonin suurlähetystö.

Niinistöllä laaja kannatus

Yksi syy Sauli Niinistön suosioon on Veikko Erannin mielestä hänen poliittinen linjauksensa. Niinistö on kysymyksestä riippumatta aina ”keskellä ruutua”.

– Niinistö edustaa keskilinjaa ja kompromissia. Häntä on vaikea haastaa ottamatta tiukkaa positiota.

Vaaleissa Niinistö on myös päättänyt asettautua puoluepolitiikan yläpuolelle keräämällä kannattajakortteja. Niinistön omilla verkkosivuilla puhutaan Sauli Niinistö 2018 -kansanliikkeestä.

– Tämä on täysin nerokasta. Olemalla kansanliikkeen ehdokas Niinistö lopullisesti varmisti voittonsa. Tämä on yksi parhaita liikkeitä suomalaisessa politiikassa. Niinistö on koko ajan ollut itsenäinen suhteessa Kokoomukseen, mutta nyt hän on lopullisesti ”koko Suomen presidentti”.

Sauli Niinistöllä on kuitenkin laaja kannatus puoluerajojen yli.

– Hänen ulkopolitiikkansa nauttii kannatusta. Myös Erkki Tuomioja, joka kuitenkin on pitkän linjan sosiaalidemokraatti, kehuu Niinistön ulkopolitiikan hoitoa, Eranti sanoo.

Suomessa yksittäinen poliittinen pitkän linjan kysymys on Suomen Nato-jäsenyys. Suomi ei kuitenkaan voi liittyä Natoon ilman presidentin hyväksyntää.

– Tarja Halonen esti määrätietoisesti Suomen viemisen Natoon. Ääni Niinistölle on myös ääni Natoa vastaan, politiikan sisäpiiri tietää sen. Niinistön geopoliittinen linja ei ole niin kaukana Halosen linjasta, Eranti sanoo.
 

Veikko Eranti.
Veikko Eranti.

”Loogisesti äänestysprosentin pitäisi laskea”

Vaikka vaaleihin on enää reilut pari kuukautta, kukaan ei ole aloittanut aktiivista kampanjointia.

–  Se alkaa joulukuussa ja silloin voi nähdä joitain heilahduksia.

Eranti huomauttaa, että kaikilla presidenttiehdokkailla paitsi Sauli Niinistöllä ja Pekka Haavistolla on selkeästi pienempi kannatus kuin puolueella yleensä. Esimerkiksi Suomen pääministeripuolueen Keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen kannatus on vain muutaman prosentin luokkaa.

Presidentinvaalien äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkea, usein korkeampi kuin eduskuntavaaleissa. Edellisissä vaaleissa toisen kierroksen äänestysprosentti oli kuitenkin 68,9.

– Presidentin symbolinen merkitys on iso. Meillä on vahva historia vahvoista presidenteistä ja varsinkin vanhemmat ikäluokat äänestävät aktiivisesti, Veikko Eranti sanoo.

Hän huomauttaa, että henkilövaaleissa on yksinkertaisempaa äänestää, koska valinta tehdään vain muutaman ihmisen välillä.

– Istuva presidentti ei ole koskaan hävinnyt vaaleja. Loogisesti äänestysprosentin pitäisi nyt laskea, Eranti sanoo.

Presidentin valintatapa
Presidentin asema ja tehtävä

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Tags: suomi vaalit

Arkisto

Uusimmat uutiset