Nuoret tarkastelivat uutisvirtojaan massatutkimuksessa

Noin 6000 ruotsalaista oppilasta osallistui ForskarFredagin (Tutkijoiden yö) massatutkimukseen Nyhetsvärderaren, jossa arvioitiin uutisia. Oppilaat ovat tarkastelleet omia uutisvirtojaan ja arvioineet, kuinka uskottavia uutiset ovat olleet. Tutkija Thomas Nygren kutsuu tutkimusta lähdekritiikin harjoitusleiriksi.

– Lähdekritiikki on aina ollut tärkeää, mutta kolme vuotta sitten tämä ei kiinnostanut yhtä paljon. Nyt meidän pitää osata arvioida uutisia itse, koska uutisia voidaan nykyään tuottaa nopeasti ja uskottavan näköisesti.

Näin sanoo tutkija Thomas Nygren, joka on tutkinut lähdekritiikkiä ja digitaalista tiedon luontia sekä käsitellyt suuria määriä dataa. Yhdessä Vetenskap & Allmänhetin Fredrik Brounéuksen kanssa hän suunnitteli massatutkimuksen Nyhetsvärderaren, joka jatkaa ForskarFredagin massatutkimusten perinnettä.

Nygrenin mukaan nykyään on yhä vaikeampaa suhtautua kriittisesti omaan uutisvirtaansa, jossa kaverit jakavat artikkeleita. Silloin harvemmiin haluaa kyseenalaistaa, tai ei välttämättä edes tule ajatelleeksi kyseenalaistamista – kaverien jakamia juttuja on helpompi uskoa. Nyhetsvärderaren-projektin avulla haluttiin saada nuoret pohtimaan omia uutisvirtojaan.

– Demokratian alkeisiin kuuluu se, ettei väittämiä hyväksytä faktana, Brounéus sanoo.

Hän ja Nygren kuitenkin painottavat, että lähdekriittisyys ei tarkoita sitä, ettei mitään saisi uskoa.

– Kaikkeen ei kuulu suhtautua skeptisesti, vaan rakentavan kriittisesti. Pitää keksiä tapoja löytää luotettavaa tietoa. Esimerkiksi valeuutisista puhuvat eniten he, jotka levittävät valeuutisia, Nygren sanoo.

Hän jakaa uutiset seuraavaan asteikkoon: totta, uskottavaa, vääristelevää sekä valetta.

– Missä kulkee tarkoitushakuisesti vääristelevän uutisen ja valheellisen uutisen raja, Brounéus miettii.
 

Oppilaat ympäri Ruotsia osallistuivat massatutkimukseen. Kuva: Anna-Carin Eliasson.
Oppilaat ympäri Ruotsia osallistuivat massatutkimukseen. Kuva: Anna-Carin Eliasson.

Lähdekritiikin harjoitusleiri

Tutkijat, opettajat ja oppilaat tekivät yhteistyötä massatutkimuksessa tutkiakseen, mitkä uutiset pyörivät yläkoululaisten ja lukiolaisten uutisvirroissa. Samalla kehitettiin ja testattiin työkalua, jonka avulla oppilaat voivat oppia digitaalisen median lähdekriitikkiä. 

Massatutkimus toteutettiin kahden viikon aikana syksyllä 2017. Yhteensä siihen osallistui noin 6000 oppilasta koko Ruotsista.

– Tämä on tärkeä aihe, kaikki ovat siitä samaa mieltä – sekä oppilaat että opettajat, Thomas Nygren sanoo.

Hänen mukaansa massatuktimusta ja koetta voisi kutsua lähdekritiikin harjoitusleiriksi.

– Oppilaat pystyivät tieteellisesti kategorisoimaan ja analysoimaan tietoa ja samalla tästä oli hyötyä tutkimukselle. Kukaan ei ole tehnyt tällaista tutkimusta aikaisemmin, vaikka nuorten mediatavoista puhutaan paljon, Nygren sanoo.

Kyse on kuitenkin vakavasti otettavasta ja oikeasta tutkimuksesta, vaikka materiaali onkin oppilaiden keräämä. Ei ole olemassa mitään automatisoituja prosesseja, joiden avulla pystyttäisiin samaan. Oppilaat ympäri Ruotsia ovat sen sijaan yhdessä keränneet suuren määrän dataa, joka nyt analysoidaan.

– Oppilaat ovat saaneet kokeilla dialogia tutkijoiden kanssa ja samalla oppineet, miten tieteellistä tutkimustyötä tehdään. Kansalaistiede on yleisempää luonnontieteissä, tämä on jännittävä esimerkki siitä, miten sitä voi hyödyntää myös valtiotieteissä, Fredrik Brounéus sanoo.

Lähdekritiikki vaatii aikaa

Sekä Fredrik Brounéukselle että Thomas Nygrenille tuli yllätyksenä, kuinka paljon aikaa oppilaat tarvitsivat tehdäkseen tarpeeksi hyvän lähdekriittisen analyysin uutisesta. Toisin sanoen tarvitaan aikaa, jotta lähteisiin voidaan perehtyä kunnolla ja uskottavuutta voidaan analysoida.

Seuraavaksi oppilaiden keräämä suuri materiaali analysoidaan. Se esitellään vuoden 2018 alussa julkaistavassa raportissa. Projektia on myös määrä laajentaa ja levittää kokeen työkalua suuremmalle yleisölle.

– Oppilaiden mielestä on ollut jännittävää nähdä, miten tilastoja luodaan. Nyt toivomme, että tämä tutkimus saisi jatkoa, Brounéus sanoo.

Thomas Nygren toivoo, että kokeen työkalua voitaisiin myös levittää kansainvälisesti.

– Silloin saisimme tietopankin, jota voitaisiin analysoida monesta eri näkökulmasta, hän sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset