Isänmaallisuutta kahdella tapaa

Ovatko ruotsalaiset vain ruotsalaisia ja suomalaiset isänmaallisia? Ja miksi ruotsalaiset tietävät niin vähän suomenruotsalaisista? Historian professorit Henrik Meinander ja Dick Harrison keskustelivat tästä Göteborgin kirjamessuilla.

Suomessa voi olla isänmaallinen, mutta Ruotsissa sanalla on ikävä kaiku.

– Vanhanaikainen kansallismielisyys on Ruotsissa tabu. Emme puhu isänmaallisuudesta tai käytä samoja termejä kuin Suomessa. Ruotsalainen on määritelmien mukaan vähemmän isänmaallinen, mutta käytännössä olemme kuitenkin isänmaallisia, Dick Harrison sanoi.

Esimerkki tästä on Ruotsin kansallispäivä. Harrisonin mukaan kukaan ei oikein tiedä, miksi sitä juhlitaan.

– Juhlisimme varmasti eri tavalla, jos olisimme olleet mukana toisessa maailmansodassa. Kansallispäivä on keksitty asia.

Harrisonin mukaan ruotsalaiset halusivat juhlia yhtä hienosti kuin naapurimaassa Norjassa, mutta käytännössä yhteisiä juhlia ei ole. Harrison sanoo, että Ruotsin kansallispäivä on ”luova” – jokainen päättää itse, miten juhlii.
 

Henrik Meinander ja Dick Harrison keskustelivat Göteborgin kirjamessuilla. Maria Romantschuk Hanasaaresta johti keskustelua. Kuva: Addeto.
Henrik Meinander ja Dick Harrison keskustelivat Göteborgin kirjamessuilla. Maria Romantschuk Hanasaaresta johti keskustelua. Kuva: Addeto.

Ruotsissa ei sotia 200 vuoteen

Erot Suomen ja Ruotsin historiassa viimeisen 200 vuoden aikana eivät ole mikään uutinen. Siinä missä Suomi on taistellut itsenäisyydestä ja ollut mukana sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa, Ruotsissa on ollut rauha.

– Ruotsilla on ainutlaatuinen historia, emme ole sotineet vuoden 1814 jälkeen. Ruotsissa meillä on suuri puute kansallisesta traumasta, emme tunne syyllisyyttä tai ylpeyttä, Dick Harrison sanoi.

Historialliset erot ovatkin johtaneet siihen, että isänmaallisuus koetaan eri tavoin Itämeren eri puolin.

– Itsenäisyytemme juhliminen liittyy vahvasti toiseen maailmansotaan. Ehkä keskitymme nyt enemmän vuoteen 1917 kun Suomi täyttää 100 vuotta. Silloin harva edes uskoi, että Suomi voisi itsenäistyä, historian professori Henrik Meinander sanoi.

Ajan kuluessa toinen maailmansota ja sotaan liittyvät traumat ovat yhä kaukaisempia myös Suomessa.

– Muistuttavatkohan Suomi ja Ruotsi enemmän toisiaan jatkossa, Meinander pohti.

Suomen alemmuuskompleksi

Dick Harrison puhui myös siitä, kuinka vähän ruotsalaiset tietävät Suomesta.

– Tavallisella ruotsalaisella ei ole mitään hajua siitä, kuka Suomessa hallitsee. Suomenruotsalaisilla on myös rikas kulttuuri, mutta ruotsalaiset ajattelevat suomenruotsalaisia kirjailijoita ruotsalaisina, joilla on outo murre. Tarvitaan sivistystä, jotta ruotsalaiset ymmärtävät tämän, Harrison sanoi.

Henrik Meinander puhui Suomen alemmuuskompleksista, mutta myös suomenruotsalaisilla on omat kompleksinsa.

– Ruotsalaiset eivät ymmärrä, että puhumme äidinkieltämme puhuessamme ruotsia.

Vaikka suhtautuminen Ruotsia kohtaan on ajoittain monimutkainen, on Ruotsi kuitenkin turvallinen naapuri, huomautti Henrik Meinander.

– Tiedämme, että voimme luottaa ruotsalaisiin, kun on tosi kyseessä, hän sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset