Mediastipendi mahdollisti matkan Suomeen

Minkälaisia eroja yleisradiotoiminnassa on Suomen ja Ruotsin välillä? Mikä yhdistää? Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston myöntämän stipendin avulla Ruotsin radion (SR) toimittajat Li Hellström ja Karin Wickström saivat mahdollisuuden tutustua Yleen ja tehdä vertailua.

– Karin on ollut kirjeenvaihtajana Suomessa ja tiesi aika paljon ennen matkaa, mutta halusimme mielellämme lisätä Suomen näkyvyyttä Ruotsissa. Itse en ollut koskaan käynyt Suomessa aikaisemmin, Studio ett -radio-ohjelman juontaja Li Hellström kertoo.

Vuoden 2017 aikana Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto tarjoaa kolmea erilaista mediastipendiä ruotsalaisille. Stipendejä myönnetään sekä lyhyille matkoille että jopa kolmen kuukauden pituisia vierailuja varten. Pidempiaikaiset stipendit vaativat yhteistyötä mediatalojen välillä. Hellström ja Wickström hakivat stipendiä parin päivän vierailulle.

– Halusimme idean olevan konkreettinen ja toteutettavissa. Yleisradiotoiminta on jatkuvassa muutoksessa, ja halusimme vertailla eroja ja yhtäläisyyksiä. Tämä tuntui sekä realistiselta että jännittävältä idealta, Hellström kertoo.
 

Li Hellström, SR, Anna Bäck, Yle, Karin Wickström, SR ja Jonas Jungar, Yle tapasivat keväällä Ylellä ja vertailivat yleisradiotoimintaa Suomessa ja Ruotsissa.
Li Hellström, SR, Anna Bäck, Yle, Karin Wickström, SR ja Jonas Jungar, Yle tapasivat keväällä Ylellä ja vertailivat yleisradiotoimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Vero vai lupamaksu?

Kahden päivän Yle-vierailun aikana muutamat erot nousivat muita selkeämmin esiin. Yksi suurimmista on rahoitusmalli – Ruotsissa yleisradiotoiminta rahoitetaan vielä lupamaksuilla, Suomessa on puolestaan siirrytty verojen kautta kerättäviin varoihin.

– Halusimme tietää, miten tämä vaikuttaa itsenäisyyteen. Verotuksen myötä yleisradion toiminta on riippuvaisempi poliitikkojen hyväntahtoisuudesta.

Hellström ja Wickström halusivat myös tietää, miten Ylen työntekijät ovat suhtautuneet uuteen rahoitusmalliin, ja onko se vaikuttanut journalistiseen työhön.

– Svenska Ylellä ei koettu tämän vaikuttaneen, mutta suomenkielisellä puolella asiat olivat toisin. Juha Sipilän tapaus johti siihen, että Ylen johtoa kritisoitiin. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten poliitikot yrittävät ohjata toimintaa.

Suomen pääministeri painosti Yleä muuttamaan tiettyjä tietoja jutussa, joka käsitteli hänen kytköksiään valtion tukea saaneeseen yritykseen.

Myös Ruotsissa keskustelu yleisradiotoiminnan rahoituksesta käy kuumana, ja veropohjaista mallia on ehdotettu.
 

Ruotsissa nopeammin suoraan lähetykseen

Toinen konkreettinen ero Ylen ja Ruotsin radion välillä on, että Ruotsissa panostetaan paljon livelähetyksiin.

– Ruotsin radio on varannut rahoja ja resursseja siihen, että meillä on aina tiimi valmiina akuuttien tapahtumien varalle.

Esimerkiksi Tukholman huhtikuisen terrorihyökkäyksen jälkeen SR:n livelähetys käynnistyi noin minuutissa, kun taas Ylellä kesti ehkä noin puoli tuntia saada lähetys käyntiin.

– Livelähetyksiin panostetaan paljon, se on koko toiminnan keskiössä, Hellström sanoo.

Ruotsissa radio on myös selkeämmin erotettu televisiosta. SR:llä ja SVT:llä on omat tilansa, kun taas Ylellä istutaan samoissa tiloissa.
 

Li Hellström ja Anna Bäck keskustelevat.
Li Hellström ja Anna Bäck keskustelevat.

Lämpimät suosittelut

Li Hellströmin mukaan oli erittäin hyvä saada mahdollisuus tutustua kollegoihin Ylellä.

– Tapaamisessa pääsin peilaamaan asioita, joita pidin itsestäänselvyyksinä, mutta jotka eivät sitä välttämättä olleetkaan Ylelle.

Hän tunnustaa myös, että Suomi on aika heikosti näkyvillä Ruotsin mediassa.

– On lähinnä kulttuuria, Tove Jansson ja Kjell Westö. Tai sitten Marimekko ja hevimusiikki. Ja tietysti jonkin verran suomalaista politiikkaa, Hellström sanoo ja mainitsee muun muassa Perussuomalaiset.

Suomen 100-vuotisjuhlan johdosta Suomi on saanut hieman lisää näkyvyyttä muun muassa juhlavuotta varten tuotetuissa radio-ohjelmissa. Li Hellström kehottaakin kaikkia Suomesta kiinnostuneita hakemaan mediastipendiä.

– Kannattaa ehdottomasti hakea, jos on hyvä, rehellinen ja selkeä idea. Stipendejä haetaan aivan liian vähän, niissä on paljon voitettavaa.

Uudet mediastipendit on suunnattu Ruotsissa asuville henkilöille. Apurahoja voivat toimittajien lisäksi hakea bloggaajat ja podcastien tekijät. Tärkein kriteeri on, että hakija viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut aktiivinen Ruotsin mediassa. Kiinnostuitko? Lue lisää mediastipendeistä.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset