Viisi tärkeää seikkaa Suomen historiasta ruotsalaisille

Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta, mutta tämä hädin tuskin näkyy Ruotsissa. Historian professori Martin Hårdstedt listaa viisi tärkeää seikkaa Suomen historiasta, jotka jokaisen ruotsalaisen pitäisi tuntea. Näiden myötä hän toivoo, että kiinnostus 100-vuotiasta Suomea kohtaan kasvaisi.

– Ruotsissa oman historian opetuksessa on ollut heikkenevä trendi. Olemme erittäin globaalisti suuntautuneita ja tunnemme solidaarisuutta Euroopan ulkopuolella olevien maiden kanssa. Minulla on tapana sanoa, että me ruotsalaiset tiedämme enemmän siitä, mitä tapahtuu Thaimaassa kuin Helsingissä.

Näin sanoo Uumajan yliopiston historian professori Martin Hårdstedt (kuvassa). Hän keskittyy työssään Suomen ja Pohjoismaiden historiaan, joten hänelle Suomi on lähellä sydäntä.

– Tarvitsemme lisää Pohjoismaita käsittelevää opetusta. Omalla laitoksellani meillä on nykyään pakollinen Pohjoismaita käsittelevä kurssi.

Mutta yleisesti ottaen ruotsalaiset eivät tiedä kovin paljon Suomesta – edes sitä, että Suomi aikoinaan on ollut osa Ruotsia.

– On surullista, että ruotsalaiset eivät ole tietoisia tästä. Ruotsi on aika historiaton, mutta parannustakin on tapahtunut, Hårdstedt sanoo.

Seuraavaksi hän listaa viisi tärkeää seikkaa, jotka jokaisen ruotsalaisen pitäisi tietää Suomesta.

1. Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti

– Aloittaisin kertomalla siitä, että tämän päivän Suomi oli pitkään osa Ruotsia. Ruotsalaisten on tärkeää ymmärtää tämä vuoteen 1809 asti jatkunut yhteenkuuluvuus.

Suomi on tänä päivänäkin ollut osa Ruotsia pidempään kuin Skåne.

– Suomi oli Ruotsin valtakunnan itäinen osa ja Suomella oli oma edustuksensa eduskunnassa. Kielikysymys ei ole niin tärkeä, yhteenkuuluvuutta oli uskonnon ja lakien kautta. Sitäpaitsi suomalaiset olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia samalla tavalla kuin ruotsalaiset.
 

Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.
Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

2. 1809–1917 Suomi oli autonominen osa Venäjää

– 1809 Suomi irrotettiin Ruotsista ja siitä tuli Venäjän keisarikuntaan kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta. Silloin Suomesta muodostui myös maantieteellinen ja poliittinen kokonaisuus.

Näinä vuosina rakentui suomalainen kansallinen identiteetti.

– Kansallisrunoilija Runeberg ja muut yrittivät löytää jotakin uutta. Suomalaiset eivät enää voineet olla ruotsalaisia, eivätkä halunneet olla venäläisiä. Silloin syntyi uusi suomalainen identiteetti, joka löysi inspiraationsa muun muassa Kalevalasta ja karjalaisesta luonnosta. 

3. Suomen suhde Venäjään

– Suomi ja Venäjä joutuivat vastakkainasetteluasemaan, kun Venäjä yritti venäläistää Suomea. Suomalaiset vastustivat tätä kovasti.

Mutta Suomen suhde Venäjään on aina ollut monimutkainen, ja Hårdstedtin mukaan ruotsalaisten on vaikea ymmärtää tätä.

– Suhde Venäjään on monimutkainen ja täynnä väkivaltaisuutta. Tie itsenäisyyteen kulki aseistuksen ja sisällissodan kautta, ja toisen maailmansodan aikana Suomi joutui sotimaan Neuvostoliittoa vastaan hengissä pysyäkseen. Sota vaati suuria uhrauksia.
 

Kuva: Suomi100/Katri Lehtola.
Kuva: Suomi100/Katri Lehtola.

4. Suomen sisäinen kehitys & sisällissota

– 1900-luvun alussa Suomessa ei tapahtunut uudistuksia samaan tahtiin kuin Ruotsissa. Teollistuminen oli hitaampaa. Myös luokkaerot ja vastakkainasettelu olivat selkeämpiä kuin Ruotsissa. Torpparit ja työläiset eivät olleet kovin innostuneita porvareiden suunnittelemasta monarkiasta/tasavallasta.

Vuoden 1918 sisällissota on edelleen Suomen kansaa jakava haava.

– Sisällissotaa on puitu Suomessa pitkään ja sen jättämät haavat ovat edelleen ruvella. Sodasta pitää puhua oikein sanoin, eikä ruotsalainen saa olla naiivi – sisällissota on arka aihe ja johti voimakkaaseen polarisaatioon suomalaisessa yhteiskunnassa.

5. Suomen geopoliittinen sijainti

– Suomi on aina uhattuna ja Ruotsi on aina suojattuna, tämä on niin kutsuttu geopoliittinen asymmetria. Meidän ruotsalaisten pitää muistaa tämä. Suomi ei voi heikentää puolustustaan, Suomella pitää olla erilainen valmius kuin Ruotsilla.

Hårdstedtin mukaan tämä on loogista.

– Suomella oli erittäin suuri tarve päästä mukaan Euroopan unioniin 1995, kun taas Ruotsille EU-jäsenyydellä oli monessa suhteessa pienempi merkitys.

+ 1

Lopuksi Martin Hårdstedt sanoo, että vuosi 1703 on monin tavoin tärkein vuosiluku sekä Suomen että Ruotsin historiassa.

– Pietari perustettiin tuolloin, ja samalla selkiytyi myös Venäjän tahto olla yksi Itämeren suurvalloista, joten samalla heräsi kiinnostus vallata Suomenlahden pohjoisranta.

Lue myös: Ruotsalaiset tuntevat Suomea huonosti – mutta haluavat tietää enemmän

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Tags: suomi historia

Arkisto

Uusimmat uutiset