Kahden kansalliskielen Suomi ei enää itsestäänselvyys

Ruotsin kielen asema Suomessa jakaa mielipiteitä. Tämä selviää ajatushautomo Magman Suomi/Nyt-kyselystä, jossa on kartoitettu suomalaisten mielipiteitä kansanvallasta, yhteiskunnasta ja turvallisuudesta.

Sami Borg esitteli Magman tilaisuudessa tekemäänsä raporttia ”Suomi/Nyt”, jossa käsitellään suomalaisten demokratiakäsityksiä. Tutkimuksesta käy ilmi, että naiset ovat yleisesti ottaen miehiä suvaitsevampia, ja mitä korkeampi koulutus vastaajilla on, sitä suvaitsevampia he ovat.
 
Erimielisyyksiä herättävät varsinkin vähemmistöjen asema sekä kahden kansalliskielen status Suomessa. 38 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät vähemmistöt tarvitse erikoiskohtelua.
 
– Sukupuolierot näkyvät myös tässä. Ja mitä pienempi koulutus, sitä vähemmän vastaajat olivat sitä mieltä, että vähemmistöt tarvitsevat erityiskohtelua, Sami Borg sanoi.
 
Kysymyksen sanamuotoilu ”vähemmistöt eivät tarvitse erityiskohtelua” herätti kuitenkin kritiikkiä julkistamistilaisuudessa. Tutkija Kjell Herberts kommentoi juuri tätä. 
 
– Jos kysymys sen sijaan olisi ollut ”vähemmistöt tarvitsevat erikoiskohtelua”, lopputulos ei olisi ollut nykyisen peilikuva. On myös tärkeää miettiä, miten vähemmistö tai erityiskohtelu määritellään, Herberts sanoi.
 
Kjell Herbertsin mukaan viime vuosina on kuitenkin tapahtunut paljon ja ruotsin kieleen suhtaudutaan negatiivisemmin. Hän puhui jaetusta kansakunnasta.
 
– Aika moni ei pidä itsestäänselvyytenä sitä, että Suomi on kahden kansalliskielen maa, Herberts sanoi.
 

Sami Borg ja Kjell Herberts. Kuva: Magma.
Sami Borg ja Kjell Herberts. Kuva: Magma.

Nuoret suhtautuvat nuivemmin ruotsin kieleen

Alle 25-vuotiaista yli puolet katsoo, ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä. Kysymyksessä näkyi kuitenkin selviä puoluekannatuseroja. Perussuomalaisista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä.
 
– Mitä nuorempi vastaaja, sitä nuivemmin suhtaudutaan kaksikielisyyteen. Tämä tarkoittaa, että ajan myötä kysymykseen tulee lisää painetta. Voidaan miettiä, miten tämä vaikuttaa 10–20 vuoden päästä, Sami Borg sanoi.
 
Kjell Herberts sanoi, että hän sekä on että ei ole huolissaan nuorten suhtautumisesta ruotsin kieleen.
 
– Monet hyväksyvät ruotsin kielen, mutta monikulttuurisessa perspektiivissä ruotsi ei välttämättä mahdu mukaan omana osana.
 
Silti selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielivähemmistöjen palvelut pitää säilyttää nykyisellä tasolla.
 
– Voisi ajatella, että tässä tiettyä ristiriitaa, Sami Borg totesi.
 
Kjell Herberts kuitenkin huomautti, että pitää myös miettiä mitä kysymys tarkoittaa.
 
– Mikä nykyinen taso on? Miten se tulkitaan?
 
Taloustutkimus Oy kokosi 7.2.–8.3.2017 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 18–79-vuotiaista suomalaisista. Kyselyt tehtiin puhelinhaastatteluina.
 
Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset