Politiikka jyrää tutkimuksen sote-uudistuksessa

Suomessa sote-uudistus tehdään kovalla kiireellä – näin sanoo kaksi Addeton haastattelemaa tutkijaa. Heidän mukaansa uudistus perustuu lähinnä poliittisiin kompromisseihin, eikä tutkimukseen. Akateemikot toivovat, että tutkijoille annettaisiin mahdollisuus osallistua keskusteluun jo ennen soten valmistumista.

– Hallitus viestitti, että politiikka laitetaan sivuun ja aletaan tehdä tietoon ja faktaan perustuvaa politiikkaa. Tämä oli insinöörilupaus pääministeriltä, kun hallitus muodostettiin, Helsingin yliopiston sosiaalityön lehtori Harry Lunabba Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo.

Todellisuus on kuitenkin näyttänyt toisenlaiselta. Lunabban mukaan tämä käy varsin selkeästi ilmi soten suunnittelussa – hänen mukaansa suunnittelua dominoi ainoastaan yksi tieteellinen diskurssi.

– Sote-uudistusta katsoessa on selvää, että taloudelliset kysymykset ovat keskeisimpiä. Oletetaan, että jokainen haluaa kilpailuttaa terveydenhuoltonsa.

Uudistuksessa painotetaan siis potilaan valinnanvapautta. Uumajan yliopiston sosiaalityön laitoksen professori Urban Markström painottaa, että terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä asiakkaat harvoin käyttäytyvät kuin ”normaalit” asiakkaat.

– Tämä on aika banaali ja yksinkertainen logiikka, joka perustuu aktiivisiin asiakkaisiin, jotka mielellään ”shoppailevat”. Käytännössä on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat hoitoa, Markström sanoo.

Sote-suunnittelussa poliitikot ovat vilkuilleet Ruotsin mallia, joka perustuu juuri valinnanvapauteen. Harry Lunabba kritisoi kuitenkin sitä, että Suomessa yritetään tehdä todella isoa uudistusta kertaheitolla. Hänen mukaansa pitäisi edetä pienin askelin.

– Mutta vaikuttaa siltä, ettei pieni sote-kokeilu kelpaa. Uudistuksen pitää olla sensaatiomainen, vaikka suuret ja tärkeät reformit oikeastaan tapahtuvat hitaasti.

Ruotsissa sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettu portaittain.

– Ruotsissa markkinakeskeisyyttä on ujutettu terveyspalveluihin viimeisen 20 vuoden aikana, Urban Markström kertoo.
 

”Yksityiset intressit ohjaavat”

Harry Lunabba toivoo, että hallitus kuuntelisi enemmän kentän ääntä uudistusta suunniteltaessa.

– Hyvää sote-uudistusta tukisin mielelläni, mutta tämä on kertakäyttötoimenpide, jossa pyritään saavuttamaan jotain suurta lyhyessä ajassa.

Lunabba ei ole ainoa soteen kriittisesti suhtautuva.

– Tunnen todella paljon ihmisiä sosiaalialalla, enkä ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että esimerkiksi neuvolapalveluiden yksityistäminen olisi hyvä asia. Tämän takia on tärkeää miettiä, mitkä intressit ajavat uudistusta eteenpäin. Itse koen, että yksityiset intressit ohjaavat sotea.

Harry Lunabban mukaan soten suunnittelussa on mukana yllättävän vähän sosiaalityön professoreita.

– On huolestuttavaa, että mitkään sote-yritykset eivät ole osoittaneet kiinnostusta kuulla sosiaalityöntekijöitä. Toistaiseksi ollaan pelkästään turvauduttu lääkäriasemien asiantuntemukseen. Olen itse valmis dialogiin yritysten kanssa, jos joku haluaa tulla juttelemaan kanssani, Lunabba sanoo.

Urban Markströmin mukaan ruotsalaiset poliitikot kyllä kuuntelevat tutkijoita ja käyttävät tutkimustuloksia päätöksenteon pohjana, mutta sosiaali- ja terveyskysymyksiin liittyvä tutkimus on harvoin yksiselitteistä, joten poliitikot voivat ”valita” tutkimuksia oman poliittisen ideologiansa mukaan.

– Vasemmistopuolueemme argumentoivat markkinakeskeisyyttä vastaan ja oikeistopuolueet sen puolesta – ja molempien argumentit pohjautuvat tutkimukseen. Poliitikot nostavat esiin positiiviset tulokset, ja kuuntelevat tutkijoita valikoivasti. Tämä on monimutkainen kysymys, joten kaikki on avoimempaa poliitikkojen tulkinnoille, Markström sanoo.

Politiikka jyrää tutkimuksen

Urban Markström huomauttaa, että on mielenkiintoista, että tutkijat ovat saaneet niin pienen roolin soten suunnittelussa.

– Suomessa on Ruotsia enemmän poliitikkoja, jotka ovat perehtyneet tutkimukseen, koska monet ovat esimerkiksi väitelleet. Joten heidän pitäisi ymmärtää tutkimuksen päälle.

Hän vertaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) Ruotsin vastaaviin viranomaisiin.

– Ruotsin toiminta ei perustu lainkaan yhtä paljon tutkimukseen kuin THL:ssä.

Markströmin mukaan edellytykset ovat siis hyvät, mutta päätöksenteossa politiikka jyrää tutkimuksen. Keskusta ajaa vahvasti maakuntauudistusta kun taas kokoomus puoltaa terveydenhuollon yksityistämistä. Tämä on johtanut poliittiseen kompromissiin, joka Markströmin mielestä ei ole kovin onnistunut.

– Sote-pakettia ei olla tehty tieteen vaan politiikan kautta, mikä ei ole kovin hyvä lähtökohta uudistuksen onnistumiselle käytännössä.

Mutta miten tutkijat voisivat saada suomalaispoliitikkojen huomion? Harry Lunabban mukaan tutkijoiden pitää itse olla aktiivisia, helposti lähestyttäviä, kutsuvia ja viestiä selkeästi.

– Me tutkijat voimme yrittää tarjota osaamistamme sen sijaan, että odottaisimme, että joku haluaa palkata meidät, Lunabba sanoo.

Urban Markströmin mukaan myös poliitikkojen pitää olla nöyriä suurten muutosten edessä.

– Silloin kannattaa ehdottomasti edetä järjestelmällisesti, eikä pelkästään tehdä päätöksiä yksinkertaisten poliittisten tai ideologisten ajatusten nojalla.

Markströmin mukaan soten suunnittelussa on paljon hälyttäviä asioita.

– Minun silmissäni sotea johdetaan ylhäältä alaspäin, mikä voi olla ongelma. Uudistusta pitäisi tehdä alhaalta ylöspäin ottamalla tutkijat ja käytännön tekijät mukaan suunnitteluun.

”Toistamme samoja virheitä”

Sekä Markström että Lunabba kokevat siis, että on monia asioita, jotka pitäisi huomioida jo soten suunnittelussa, mutta näin ei ole tehty. Yksi varoittava esimerkki on toimeentulotuen maksun siirtäminen kunnilta Kelalle. Muutos tehtiin vastoin sosiaalityöntekijöiden suosituksia ja johti suuriin ruuhkiin Kelassa, jossa ei osattu varautua työmäärään.

– Toistamme samoja virheitä jatkuvasti, toivottavasti voisimme ottaa niistä opiksi. Meidän täytyy osata olla analyyttisiä ja korjata virheet. Toivon, että sote-uudistuksen vaikutukset arvioidaan. Arvioidessa kiteytyy, että uudistus ei ollutkaan niin fiksu.

Myös Markström huomauttaa, että uudistusta voidaan toki oikaista jälkikäteen.

– Mutta onhan se aika turhaa, kun asiat voitaisiin tehdä paremmin alusta lähtien.

Lunabba huomauttaa myös, että Suomen nykyinen terveydenhuolto on halpaa, tehokasta ja laadukasta kansainvälisessä vertailussa. Hän peräänkuuluttaa sote-mallia, joka oikeasti olisi sosiaalinen ja innovatiivinen.

– Meidän pitäisi mobilisoida kansalaiset. Nyt sotea johtavat harmaahiuksiset asiantuntijat, ja uudistus on erittäin vanhanaikainen. Sotessa ei ole oikein mitään innovatiivista.

Harry Lunabban mielestä on kuitenkin hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollosta keskustellaan, ja että löytyy halua kehittää sitä.

– Mielestäni alkuperäinen ajatus integroida perusterveydenhuolto erikoissairaanhoidon kanssa on hyvä idea. On siis ollut paljon hyviä ideoita, mutta en ymmärrä, miksi juuri tämä malli valittiin.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset