Suomella ja Ruotsilla samat koulutuspoliittiset haasteet

Ruotsi pärjäsi uusimmassa Pisa-tutkimuksessa aiempaa paremmin, kun taas Suomen tulokset heikkenivät hieman. Suomi on kuitenkin Pohjoismaiden kärkimaa, mutta varsinkin erot tyttöjen ja poikien välillä huolestuttavat koulutusasiantuntija Pasi Sahlbergia. Pohjoismaissa kannattaisi nyt yhdessä lähteä suunnittelemaan tulevaisuuden koulua.

– Ruotsissa on viimeisen viiden vuoden aikana pohdittu, miten Pisa-tulokset saataisiin ylös, kun taas Suomessa opetuksen kehittämistä ei tehdä Pisa-tuloksiin vedoten. Suomi ja Ruotsi ovat reagoineet Pisa-tuloksiin eri lailla, Pasi Sahlberg sanoo.

Suomen nykyinen opetussuunnitelma painottaa enemmän aihekokonaisuuksia, kun taas Ruotsissa on keskitytty Pisan mittaamiin aineisiin.

– Pisa on yksi hyvä mittari, mutta monissa maissa se on saanut liikaa huomiota. Jos koulutuspolitiikan päämääränä on pärjätä Pisa-tutkimuksessa, se ei ole hyvä asia.

Pasi Sahlberg vertaa tätä ihmisen terveyteen – jos haluaa olla kokonaisvaltaisesti terve, ei riitä, että keskittyy ainoastaan verenpaineeseen, sillä keho on kokonaisuus.

– Pisa kertoo ainoastaan niistä asioista, joita se mittaa. Suomessa mietitään nyt entistä enemmän, mihin koulun pitäisi keskittyä. Korostetaan taitoja, elinikäistä oppimista ja oppilaiden hyvinvointia, Sahlberg sanoo.
 

Pasi Sahlberg. Kuva: Damir Klaic-Kljuc.
Pasi Sahlberg. Kuva: Damir Klaic-Kljuc.

Ruotsissa mallia Suomesta

Ensimmäisten Pisa-tulosten jälkeen Suomea kehuttiin Pasi Sahlbergin mukaan maailmassa lähes kritiikittömästi.

– Se mikä herättää mielenkiintoa on, miten Suomi voi omalla tavallaan saada niin hyviä tuloksia. Suomessa on vähemmän läksyjä eikä niin paljon kontrollia. Suomen koulu ei välttämättä ole maailman paras, mutta se on kyllä yksi mielenkiintoisimmista.

Ruotsissa onkin otettu paljon mallia Suomen koululaitoksesta. Pasi Sahlbergin mukaan ensimmäisten Pisa-tulosten jälkeen, jolloin Suomi pärjäsi huomattavasti Ruotsia paremmin, Ruotsissa ei oikein haluttu keskustella asiasta, mutta sittemmin Suomen kokemuksista on otettu oppia Ruotsissakin.

Vapaakoulumalli johtaa epätasa-arvoon

Pasi Sahlberg mainitsee kolme asiaa, joista Ruotsi on ottanut mallia: opettajankoulutus, erityisopetusjärjestelmä ja koulujen hallintomalli.

– Suomessa erityisopetuksen perusperiaate on, että varhainen apu ja ennaltaehkäisy on paras tapa auttaa oppilaita. Ruotsissa kouluissa ei tarkkaan tiedetä, kuinka paljon erityistä tukea vaativia oppilaita on.

Pasi Sahlberg kehuu myös Suomen kevyttä ja joustavaa hallintomallia.

– OECD:n arvion mukaan Ruotsissa ei ole kovin selvää, kuka koulutuksesta oikeastaan on lopulta vastuussa. Suomessa tämä on selkeämpää – koulu, kunta ja opetusministeriö vastaavat jokainen omasta vastuualueestaan.

Myös Ruotsista voi ottaa mallia Suomeen.

– Ruotsalaiset ovat pidempään miettineet, miten maahan muuttaneita voidaan auttaa ja miten järjestelmä toimii, Pasi Sahlberg sanoo.

On myös esimerkkejä, joista ei kannata ottaa mallia. Yksi niistä on Ruotsin vapaakoulumalli.

– Suomessa on osattu maltillisesti seurata tätä vuonna 1992 tehtyä uudistusta. Se on osoittautunut vääräksi ratkaisuksi kehittää ruotsalaista koulutusta – koulutuksen laatu ei ole parantunut ja epätasa-arvo koulutuksessa on kasvanut.
 

Kuva: Arne Kuilman / Creative Commons.
Kuva: Arne Kuilman / Creative Commons.

Koulujen digitalisaatiota pitää miettiä tarkkaan

Eniten Pasi Sahlbergia huolestuttavat tyttöjen ja poikien väliset erot. Suomi on Pisa-vertailussa ainoa maa, jossa tytöt pärjäävät poikia paremmin kaikilla osa-alueilla.

– Mitkään pienet jutut eivät enää auta, kaikki lähtee lukutaidosta, joka on rapistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt on suhteellisen vähän 15-vuotiaita poikia, jotka lukevat huvikseen. Tytöt lukevat edelleen, mutta eivät yhtä paljon kuin ennen.

Yksi syy tähän saattaa olla niin kutsuttu ruutuaika – internet, sosiaalinen media, online-viihde ja pelit houkuttelevat enemmän kuin kirjat.

– Tutkimusten mukaan ruudun edessä vietetty aika heikentää valmiutta keskittyä lukemiseen ja asioiden ymmärtämiseen.

Juuri tämän takia Pasi Sahlberg ei ole järin innostunut koulujen ylenpalttisesta digitalisaatiosta.

– Englanniksi ei edes käytetä sanaa ”digitalization” koulusta puhuttaessa. Minun mielestäni kouluissa pitäisi tehdä enemmän niitä asioita, joita lapset eivät enää luonnollisesti tee.

Pasi Sahlberg kertoo, että Silicon Valleyssa Googlen ja muiden teknologiajättien työntekijöiden lapset käyvät yhä useammin kouluja, joissa teknologiaa käytetään niukasti tai ei lainkaan.

– Se on hyvä kysymys, miksi juuri nämä ihmiset haluavat lapsilleen teknologiasta vapaan koulun? Laittaisin omat lapseni mieluummin kouluun, jossa luetaan tunti päivässä, kuin kouluun, jossa digitaaliset vempaimet ovat korvanneet kirjat ja käsillä tekemisen.

Pasi Sahlbergin mukaan ongelma on, ettei kaikissa kouluissa olla vielä mietitty mitä uusilla digilaitteilla oikeastaan pitäisi tehdä. 

– Tämä on väärä suunta. Suomessa ei myöskään ole mitään selkeää visiota, miltä koulun pitäisi näyttää vuonna 2030. Mikä teknologian rooli on? Nyt pitäisi ottaa aikalisä ja miettiä tätä.

Yhteistä keskustelua Pohjoismaissa tarvitaan

Sekä Suomessa että Ruotsissa on Pasi Sahlbergin mukaan samat koulutuspoliittiset haasteet.

– Ruotsille Pisa-tulokset ovat olleet iso huoli, mutta samalla unohtuu, että kymmenen vuoden päästä maailma on hyvin erilainen. Suomessa taas ajatellaan, että jos kaikki on tarpeeksi hyvin nyt, asiat ovat varmasti hyvin jatkossakin.

Pasi Sahlberg toivookin, että koulutuspoliittisista kysymyksistä keskusteltaisiin enemmän ja harkitusti.

– Kannattaisi kirkastaa yleistä näkemystä siitä, miltä koulun tulisi näyttää.

Yhteistyö Pohjoismaiden välillä olisi myös Sahlbergin mielestä suotavaa – Pohjoismaissa on yhteinen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, jota voitaisiin hyödyntää myös koulukeskustelussa.

– Mitä voisimme tehdä yhdessä Pohjoismaissa?

Sahlbergin mukaan Pohjoismaiden olisi nyt mielenkiintoista kehittää tulevaisuuden koulua, jossa hyvinvointi ja oppiminen olisivat keskeisiä ideoita.

– Jos katsoisimme näitä yhteisiä asioita, se olisi palvelus koko maailmalle.

Pasi Sahlberg on kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija ja koulutusvaikuttaja. Hän toimii koulutuspoliittisena neuvonantajana Skotlannin, Ruotsin ja Suomen opetusministeriöille ja esitelmöi ja kirjoittaa koulutuksen kehittämisestä eri puolilla maailmaa. Twitterissä hänet löytää osoitteesta @pasi_sahlberg.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset