”Yhteistyö ei ole koskaan ollut yhtä läheistä”

Läheinen yhteistyö elinkeinoelämässä on välttämättömyys yhä globalisoituneemmassa maailmassa. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa hyvät mahdollisuudet olla vahvoja kansainvälisillä markkinoilla.

Kjell Skoglund. Kjell Skoglund.

Venäjän markkinatalouden avautumisella sekä Suomen että Ruotsin EU-jäsenyydellä on ollut myönteisiä vaikutuksia sekä Suomen että Ruotsin elinkeinoelämälle. Viimeisen 20 vuoden aikana on tehty yli 700 yritysfuusiota – ensimmäisten ja suurimpien joukossa oli Merita-Nordbanken (nykyään Nordea) ja Stora Enso. Nykyään Suomessa toimii 813 ruotsalaista tytäryhtiötä, Ruotsissa 808 suomalaista.

– EU:n myötä yhteistyö rajojen yli on helpottunut. Maiden välinen yhteistyö ei ole koskaan ollut yhtä läheistä kuin nyt, suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että pienet Pohjoismaat tekevät yhteistyötä.

– Globaaleilla markkinoilla yritysten pitää olla suuria ja vahvoja.

Elinkeinoelämän yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä toimii Kjell Skoglundin mielestä hyvin, varsinkin metsäteollisuudessa, pankkisektorilla ja elintarvikealalla. On myös aloja, joilla yhteistyötä voisi lisätä.

– Esimerkiksi terveydenhuollossa kalliita leikkauksia voitaisiin koordinoida ja kummassakin maassa erikoistua eri asioihin, ja hyötyä toisen opeista sen sijaan, että yritetään itse osata kaikkea. Siinä syntyisi säästöjä samalla tapaa kuin maiden puolustuskustannuksissa.

Skoglundin mukaan teknologisaation myötä yhä kalliimpi sotavarustus on johtanut siihen, että Suomi ja Ruotsi joutuvat tekemään yhteistyötä.

”Ei voida kopioida liikaa Ruotsilta”

Vaikka Suomi ja Ruotsi muistuttavat monessa toisiaan, ei ole mikään salaisuus, että Ruotsin talous on pärjännyt paljon paremmin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kjell Skoglundin mukaan onkin enemmän kuin oikein vilkuilla Itämeren toiselle puolelle.

– Suomi ei koskaan voi kopioida liikaa Ruotsilta. Suomella on paljon opittavaa varsinkin myynnin ja markkinoinnin saralla.

Skoglund toivoo enemmän small talkia ja painottaa, että on tärkeää oppia tuntemaan asiakkaat. Hänen mukaansa Suomen vahvasta teknologiaosaamisesta hyödytään parhaiten, jos osaamista myös osataan myydä ja markkinoida globaaleilla markkinoilla.

– Sama pätee hienoon koulujärjestelmäämme, sitä pitäisi myydä ja markkinoida ulkomaille.

Suomi voisi myös toteuttaa Ruotsin mallia, jossa yritysten hallituksissa aina istuu yksi työntekijöiden edustaja. Ruotsissa tämä toteutettiin Olof Palmen aikana ja malli on Skoglundin mukaan toiminut hyvin.

– Vaikeita yritystä koskevia päätöksiä tehdessä työntekijöiden edustaja toimii tärkeänä linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä, silloin vedetään yhtä köyttä. Meidän pitää oppia tekemään yhteistyötä, Skoglund sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa pitäisi myös harkita kiistellyn perintöveron poistamista.

– Sellaisenaan perintövero ei ole mikään tyhmä vero, mutta kun se haittaa työllisyyttä se on tuhoisa. Tähän tulokseen tuli myös Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus Göran Perssonin johdolla, ja teki historiallisen päätöksen poistaa perintövero.
 

Kuva: Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.
Kuva: Suomalais-ruotsalainen kauppakamari.

Pohjoismainen unioni

Vaikka Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on jo hyvällä pohjalla, Kjell Skoglundin mukaan yhteistyötä nähdään tulevaisuudessa vielä enemmän. Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin välillä – moni visioi myös yhteispohjoismaisesta unionista.

– Meillä tuskin on yhteistä unionia vielä 10 vuoden päästä, mutta ehkä 50 tai 100 vuoden. Nyt olisi tärkeää saada aikaiseksi pohjoismainen kansalaisuus, jotta voisimme poistaa rajaesteitä ja lähentyä.

Kjell Skoglund muistuttaa meidän tarvitsevan toisiamme Pohjoismaissa.

– Jos tulevaisuudessakin haluamme kuulua siihen prosenttiin, jolla on maailman parhaat oltavat, meidän on tärkeää muistaa, että yksin ei pärjää. Siksi pidän myös paljon Suomen 100-vuotisjuhlan teemasta, ”yhdessä”.

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä aloittamaan liiketoimintaansa Ruotsin markkinoilla. Tavoitteena on Suomen Ruotsiin suuntautuvan viennin edistäminen. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari perustettiin vuonna 1936.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset