Ruotsalaiset tuntevat Suomea huonosti – mutta haluavat tietää enemmän

Ruotsalaiset suhtautuvat Suomeen myönteisesti, mutta tuntevat naapurimaataan heikosti. Tämä selviää Novuksen tekemästä uudesta tutkimuksesta, jonka Suomen Tukholman-instituutti tilasi yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa.

Laajassa ja kaksiosaisessa tutkimuksessa Novus on ottanut selvää ruotsalaisten Suomi-kuvasta. Sekä pienryhmähaastatteluiden että kvantitatiivisen tutkimusosuuden tulokset ovat selkeitä: ruotsalaiset eivät tiedä Suomesta kovinkaan paljon, mutta haluaisivat tietää enemmän.

Jessica Åkerström Novukselta kertoo, että Suomi-kuva selkiytyi ryhmähaastatteluiden aikana. Tutkimuksessa stereotypiat nousivat pintaan: alkoholi ja väkivaltaisuus, mutta myös sisu, design ja hyvä koulujärjestelmä.

– Monet kokivat Suomen aika vanhanaikaisena, ja heillä oli hieman epäselvä kuva Suomesta, mutta mitä enemmän he puhuivat maasta, sitä valoisammaksi Suomi-kuva muuttui. Moni oli kuitenkin epävarma omasta Suomi-kuvastaan, Åkerström kertoo.
 

Ruotsalaiset mainitsivat Suomen kauniin luonnon useasti tuktimuksessa. Kuva: Tommi Saltiola / Unsplash.
Ruotsalaiset mainitsivat Suomen kauniin luonnon useasti tuktimuksessa. Kuva: Tommi Saltiola / Unsplash.

Åkerströmin mukaan suuri osa mielipiteistä perustuu tunteisiin, mutta tietotason lisääntyessä myös Suomi-kuvasta tulee monimuotoisempi. Tutkimuksen mukaan 62 prosenttia ruotsalaisista suhtautuu Suomeen myönteisesti, mutta monet suhtautuvat myös neutraalisti moniin kysymyksiin.

– Tämän takia tietoa pitää lisätä; on vaikeaa ottaa kantaa, jos ei tiedä tarpeeksi.

Hieman yli puolet ruotsalaisista kokee tuntevansa Suomea vähän tai ei ollenkaan, ja ainoastaan 12 prosenttia kokee tietävänsä Suomesta paljon tai melko paljon.
 

Kuvakaappaus raportista.
Kuvakaappaus raportista.

Lähellä mutta silti etäällä

Vaikka Suomella ja Ruotsilla on yhteinen raja, ja Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti, monet ruotsalaiset kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi kosketuspisteitä Suomeen.

– Suurimmalla osalla ruotsalaisista on lähes olematon suhde Suomeen, Jessica Åkerström sanoo.

Esimerkiksi joka kolmas ruotsalainen ei ole koskaan ollut Suomessa. Varsinkin vanhemmissa ikäluokissa on monia, jotka eivät ole vierailleet itäisessä naapurimaassaan.

– Monet kokevat Suomen olevan lähellä sydäntä, mutta että Suomi kuitenkin tuntuu etäiseltä, koska tietoa ei ole tarpeeksi. Monen mielestä tämä on noloa, ja tutkimuksessa moni totesikin, että ”pitäisi tietää enemmän”, Åkerström sanoo.

Harva tuntee Suomen politiikkaa tai kulttuuria. Ruotsalaisten käsityksissä naapurimaan politiikasta esille nousevat Perussuomalaiset sekä Suomen tiukka pakolaispolitiikka. Kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä moni assosioi tangoon, mutta tässäkin on eroja eri ikäryhmissä.

– Ruotsalaiset kokevat kuitenkin, että Suomessa kulttuuri on kansaa lähellä, eikä ainoastaan eliitille tarkoitettu, Åkerström kertoo.

Harva ruotsalainen tietää suomenruotsalaisista ja ruotsinsuomalaisista.

– Epävarmuus on suurta. Vain 21 prosenttia ruotsalaisista osasi varmuudella sanoa, että ruotsi on virallinen kieli Suomessa.
 

Ruotsalaiset ajattelevat muun muassa näitä sanoja, kun he ajattelavat Suomea. Kuvakaappaus raportista.
Ruotsalaiset ajattelevat muun muassa näitä sanoja, kun he ajattelavat Suomea. Kuvakaappaus raportista.

Kiinnostusta on

Jo ryhmähaastatteluiden aikana moni sanoi, ettei ole niin perillä Suomeen liittyvistä asioista.

– Monia kiinnostaa, mutta he kokevat, ettei Suomi ole näkyvillä populaarikulttuurissa tai uutisissa, eikä Suomesta opita tarpeeksi koulussa, Jessica Åkerström sanoo.

Noin puolet tutkimukseen vastanneista sanoi, etteivät he ole kuulleet tai nähneet mitään Suomeen liittyvää mediassa viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Reilu kolmannes ruotsalaisista haluaa tutkimuksen mukaan oppia lisää Suomesta. Ruotsalaisia kiinnostaa muun muassa historia, yhteiskuntatieteet ja kulttuuri. Ryhmähaastatteluissa harva pystyi spontaanisti mainitsemaan suomalaisia kulttuurihenkilöitä.

Yhden asian ruotsalaiset kuitenkin tuntevat hyvin – 85 prosenttia ruotsalaisista tuntee Tove Janssonin muumit. Tutkimuksessa ruotsalaiset mainitsivat myös Jean Sibeliuksen, Alvar Aallon, Arja Saijonmaan ja Lordin, mutta heitä ei tunnettu läheskään samassa mittakaavassa kuin muumeja.

Lopuksi Jessica Åkerström haluaa painottaa tutkimuksen positiivisia tuloksia.

– Kiinnostusta Suomea kohtaan löytyy, ja sitä kautta myös tietotaso voi parantua. Tämä voi osaltaan johtaa siihen, että ruotsalaisten kuva Suomesta muuttuisi vastaamaan todellisuutta paremmin.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan Suomi-instituutin verkkosivuilta.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset