Kuinka uhattuja saamen kielet ovat?

Saamen kielten pelastamiseksi on tehty paljon, mutta niiden tulevaisuudesta ollaan montaa mieltä.

Saamen lippu. Kuva: Norden.org Saamen lippu. Kuva: Norden.org

Kielitieteilijä Mikael Parkvall Tukholman yliopistosta sanoo haastattelussa Forskning.se-sivustolle, että saamen kielten tulevaisuus ei todellakaan näytä ruusuiselta, vaikka Ruotsin Saamelaiskäräjien tuorein raportti antaa uskoa paremmasta.

– Lukiessani tällaisia asioita alan epäillä. Aina, kun jokin kieli on uhattuna, saamme kuulla näitä onnellisia tarinoita, mutta kun asiaa alkaa tutkia, kyseessä onkin neljä nuorta, jotka ovat oppineet laskemaan kolmeen tällä vanhalla kielellä, ja sitä ei mielestäni oikein lasketa kielitaidoksi, Parkvall sanoo Forskning.se:lle.

– Kun jonkin kielen asiat ovat alkaneet mennä päin helvettiä, on jo myöhäistä. Vain äärimmäisen harvassa tapauksessa kehityssuunta on kääntynyt, enkä toistaiseksi usko, että tämä koskee saamea.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tehty panostuksia saamen kielten edistämiseksi. Suomessa valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 periaatepäätöksen toimenpideohjelmasta, jolla elvytetään koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen käyttöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi tuolloin, että kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä ovat uhanalaisia, ja että erityisesti inarinsaame ja koltansaame ovat jo häviämisvaarassa.

Tärkeitä edistysaskeleita

Ministeriön erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez sanoi viime vuonna haastattelussa Suomen tietotoimistolle, että kielten elvyttämiseksi on otettu joitakin tärkeitä edistysaskeleita, mutta hän totesi myös, että nyt tarvitaan ennen kaikkea saamea taitavia ammattilaisia.

– Muuten saamesta ei tule käyttökieltä, jota käytetään yhteiskunnan eri alueilla, Cortés Téllez sanoi STT:lle.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti teetti vuonna 2010 selvityksen, jonka mukaan myös pula saamen opettajista voi uhata saamen kieliä.

Saamen kieli lahjana lapselle

Ruotsissa säädettiin vuonna 2010 kansallisia vähemmistöjä koskeva laki. Samalla perustettiin saamelainen kielikeskus, Samiskt Språkcentrum, jonka tehtävänä on aktiivisesti edistää saamen kieliä.

– Vähemmistöuudistuksen myötä oman taustansa esille tuominen on aiempaa hyväksytympää. Monet vanhemmat haluavat nykyään antaa lapsilleen lahjana saamen kielen, vaikkeivät he itse kieltä osaisikaan, kielikeskuksen kielikonsulentti Ingegerd Vannar sanoo Forskning.se:lle.

Mikael Parkvallin mukaan ainoa tapa pelastaa kieli on tarjota koulutusta kyseisellä kielellä.

– Yhteiskuntamme palkitsee tietämystä, joten jos haluaa päästä eteenpäin, tulee olla korkeasti koulutettu. Mutta koska saamenkielistä yliopistoa ei ole olemassakaan, kokonaista koulutusta ei ole mahdollista hankkia saameksi, joka taas antaa vahvan signaalin siitä, että kieli ei ole minkään arvoinen. Täydellisessä maailmassa jokaisella saamelaiskielellä olisi tietysti oma yliopistonsa, mutta tämä ei ole mahdollista ottaen huomioon, että monella näistä kielistä on vähemmän kuin 500 puhujaa.

Teksti: Addeto


Haluatko oppia saamea verkossa? Lue Addeton juttu Sano se saameksi -projektista!

Arkisto

Uusimmat uutiset