”Tarvitsemme lisää isyyspäiviä”

Ruotsissa perhevapaat jaetaan joustavammin ja tasa-arvoisemmin. Myös lainsäädäntö on sukupuolineutraali. Suomessa perhevapaiden uudistuksesta keskustellaan kiivaasti ja katseet suunnataan usein Ruotsiin. Mutta tutkijat huomauttavat, ettei tasa-arvo sielläkään toteudu täydellisesti – ainoastaan kymmenen prosenttia pareista jakaa vanhempainvapaat tasan.

Pohjoismaisesta vertailusta käy ilmi, että Suomella on kaikkein anteliain kotihoidontuki, vähiten subventoitu päivähoito ja alhaisin työllisyysaste alle kolmevuotiaiden lasten äitien keskuudessa. 

Asiasta keskusteltiin suomalaisesta ja ruotsalaisesta näkökulmasta Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä seminaarissa Perhevapaiden uudistus. Katarina Boye, Tukholman yliopiston sosiologian laitoksen dosentti, esitteli Ruotsin mallia.

Vuonna 1995 Ruotsissa astui voimaan ensimmäinen isäkuukausi, minkä jälkeen isät enenevässä määrin ovat jääneet kotiin lasten kanssa. Nykyään isille on korvamerkitty 90 päivää, joita ei voida siirtää äidille.

– Vuonna 2015 miehet käyttivät 26 prosenttia perhevapaista. Osuus kasvaa jatkuvasti ja liittyy isille korvamerkittyihin päiviin, Boye kertoi.

Kotiin jäävät isät kokevat, että suhde lapseen on vahvempi kotona olon jälkeen. Eron sattuessa isä on myös läheisempi lapsen kanssa.

Käytännössä puolet perhevapaista kuuluu äidille ja puolet isälle, mutta päiviä voi siirtää isältä äidille tai toisinpäin.

– Usein käy niin, että isät siirtävät päiviään äideille.

Puolet äideistä suurimman osan ajasta kotona

Katarina Boye painotti, ettei tilanne kuitenkaan vielä ole tasa-arvoinen, vaikka yhä useampi ruotsalaisisä jää kotiin lasten kanssa.

– Lasten 2-vuotispäivään mennessä isät käyttävät noin 10 prosenttia vanhempainvapaista ja neljäsosa isistä ei käytä vapaita ollenkaan. Äideistä ainoastaan 2 prosenttia jättää käyttämättä vapaat.

Joka toisessa ruotsalaisperheessä äiti käyttää kaikki tai lähes kaikki perhevapaat.

– Vähän yli 10 prosenttia jakaa vapaat tasan, Boye sanoi.

Hänen mukaansa isien päätöksiin vaikuttavat useat seikat. Muun muassa julkisen sektorin työpaikoilla osa työnantajista maksaa vapaaehtoisesti pienen lisän pakolliseen vanhempainrahaan, mikä saattaa kannustaa isiä jäämään kotiin lasten kanssa.

Koulutustasolla on myös merkitystä. Korkeasti koulutetut isät käyttävät enemmän vanhempainvapaita, kun taas korkeasti koulutetut äidit käyttävät vähemmän. Vakaa taloustilanne mahdollistaa myös kotiin jäämisen pidemmäksi aikaa. Lähipiirin esimerkeillä on myös vaikutusta.

– Jos työpaikalla on isiä, jotka ovat jääneet kotiin lastensa kanssa, on tavallisempaa, että muutkin tekevät niin. Silloin luodaan isiä suosiva kulttuuri, Boye sanoi.

Monet ruotsalaisäidit tekevät osa-aikatöitä, jotta he voivat olla kotona lasten kanssa. Kuva: Alexander Dummer/Unsplash.
Monet ruotsalaisäidit tekevät osa-aikatöitä, jotta he voivat olla kotona lasten kanssa. Kuva: Alexander Dummer/Unsplash.

”Äidit mukauttavat elämäänsä enemmän”

Katarina Boye huomautti, että lastensaantivuosien aikana isien urat lähtevät nousuun, kun taas äitien urat polkevat paikoillaan. Ruotsissa 30 prosenttia naisista on osa-aikatöissä, miehistä ainoastaan 11 prosenttia.

– Ensisijaisesti naiset tekevät osa-aikatöitä, koska he eivät ole löytäneet kokoaikatöitä, mutta toissijaisesti he ovat osa-aikaisesti töissä, jotta he voisivat huolehtia lapsista. Miehet eivät tee osa-aikatöitä samoista syistä, siinä muut syyt ovat tärkeämpiä, Boye sanoi.

Päivähoitomaksun suuruus on merkittävä ero Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa päivähoito maksaa enintään 144 euroa kuukaudessa lapselta. Suomessa kunnat päättävät hoitomaksuista, esimerkiksi Espoossa yksi lapsi maksaa enintään 290 euroa kuukaudessa. Ruotsissa päivähoito tai esikoulu on myös jokaisen yli 1-vuotiaan oikeus. 4–5-vuotiaista ruotsalaislapsista 94 prosenttia osallistuu päivähoitoon.

Lopuksi Katarina Boye huomautti, että perhepolitiikka, joka suosii jaettua vastuuta työstä ja lapsista samalla myös suosii tasa-arvoa, naisten työllistymistä sekä aktiivista isyyttä.

– Ruotsi ei kuitenkaan ole vielä tasa-arvoinen. Äidit mukauttavat elämäänsä enemmän vanhemmuuteen kuin isät, ja tämän seuraukset näemme työmarkkinoilla. Naiset uhraavat työn, uran ja eläkkeen lasten hyväksi, Boye sanoi.

Kotihoidon tuki suosittu Suomessa

Minna Salmi THL:stä huomautti, että äitiysvapaista keskusteltaessa äitien työllisyysaste on ollut lähes mantrana. Hänen mukaansa meidän pitäisi avartaa katseitamme.

– Kotihoidon tukea käyttävillä äideillä on usein matala koulutustaso, eikä heillä usein ole ollut työsuhdetta ennen raskautta. Heidän olisi vaikeaa löytää töitä, joten moni jäisi työttömäksi.

Salmen mukaan työttömäksi rekisteröitymistä on myös pidetty tavoiteltavana: piilotyöttömyys tulisi esiin tilastoissa.

– Miksi lähes kaikki perheet käyttävät kotihoidon tukea? Koska vanhempainvapaa on lyhyt. Mutta kaikista äideistä 38 prosenttia ei käytä sitä lainkaan.

Päivähoito ei vastaa toiveita

Monet äidit päättävät myös jäädä kotiin, koska heidän mielestään päivähoidon laatu ei vastaa toiveita. Joillekin on kyse äitien arvoista – he kokevat, että äidin kuuluu olla kotona. Tämä selittää myös sitä, miksi he eivät hakeudu työttömyyskortistoon.

– Itse näen, että avainkysymys on isien perhevapaiden käyttö. Nyt isät käyttävät lähes ainoastaan korvamerkityt päivät. Monilla työpaikoilla isien vapaisiin suhtaudutaan positiivisesti, mutta ainoastaan korvamerkittyihin päiviin, Minna Salmi sanoi.

Hänen mukaansa asiassa pitää edetä kahta eri tietä.

– Miesten isyyspäiviä pitää lisätä, mutta keskustelua pitää suunnata myös työmaailmaan. Miten voimme mahdollistaa isien vapaat?

Ruotsissa korvamerkityt isyyspäivät johtavat siihen, että yhä useampi isä on kotona lasten kanssa, mutta tilanne ei ole edelleenkään tasa-arvoinen. Kuva: Andrew Branch/Unsplash.
Ruotsissa korvamerkityt isyyspäivät johtavat siihen, että yhä useampi isä on kotona lasten kanssa, mutta tilanne ei ole edelleenkään tasa-arvoinen. Kuva: Andrew Branch/Unsplash.

”Ruotsin malli kiinnostaa”

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta esitteli SAK:n mallin perhevapaiden uudistamiseksi. Hän sanoi, että muun muassa Ruotsin joustavuus ja tasa-arvo olisi hyvä kopioida Suomeen.

– Ruotsin perhevapaamalli on erittäin kiinnostava. Käytimme sitä esimerkkinä kehittäessämme omaa malliamme. Isien kiintiön pidentäminen on tässä tärkeintä.

Kaukoranta kehuu Ruotsia sukupuolineutraalista lainsäädännöstä, siinä ei mainita äitiä tai isää, vaan puhutaan vanhemmista. Malli on myös joustava – Ruotsissa ei ole pakko olla 3 vuotta putkeen kotona, jotta perhevapaat saataisiin hyödynnettyä kokonaan. Joustavuus sallii erilaiset ratkaisut, eikä ohjaa niin paljon.

– Suomessa ohjataan pitkiin hoitovapaisiin. Suomessa isä ei voi käyttää vanhempainrahoja, jos äiti on ensimmäiset 10 kuukautta kotona. Myös osittainen vanhempainvapaa toimii Ruotsissa, Suomessa tätä ei käytännössä ole.

Korkeat päivähoitomaksut ovat loukku

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila huomautti, että Suomen täytyy nostaa työllisyysastetta, jotta vastaisuudessakin kykenemme rahoittamaan julkisen sektorin menot.

– Jos nuorten naisten (25–44 vuotiaiden) työllisyysaste olisi samalla tasolla kuin Ruotsissa, meillä olisi 50 000 henkilöä enemmän työelämässä. Tämä olisi puolet hallituksen tavoitteesta.

Urrilan mukaan nykyinen perhevapaamalli ei edistä korkeaa työllisyysastetta.

– Korkeat ja progressiiviset päivähoitomaksut ovat loukku monelle huono- tai keskituloiselle, varsinkin yksinhuoltajille.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset