Työmarkkinat kuuluvat kaikille

Toimivat työmarkkinat, joissa huomioidaan eri väestöryhmät, eivät voi perustua yhteen ainoaan pakettiratkaisuun – vaan jokaisen mahdollisuus osallistua työmarkkinoihin varmistetaan useilla erilaisilla toimenpiteillä. Tämä selviää Ruotsissa tehdystä suhdanneraportista.

Oskar Nordström Skans. Oskar Nordström Skans.

– Raportin tavoitteena on kuvailla Ruotsin työmarkkinoiden tilannetta ja keskustella vahvuuksista, heikkouksista ja miettiä, mitä osa-alueita voitaisiin parantaa.

Näin kansantalouden professori Oskar Nordström Skans esitteli raportin Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen ja Ruotsin suurlähetystön järjestämässä seminaarissa. Nordström Skans on toiminut ajatushautomo SNS:s suhdanneraportin puheenjohtajana. 

Hänen mukaansa työmarkkinoiden suurin haaste on kaikkien sisällyttäminen. Asiasta keskustellaan vaikka Ruotsin työmarkkinat toimivat harvinaisen hyvin – Ruotsin työvoimaosuus ja työllisyys ovat EU:n korkeinta tasoa.

– Toisin sanoen työmarkkinat toimivat aika hyvin. Työn kannustimet ovat lisääntyneet – nykyään palkat ovat selvästi sosiaalitukea korkeampia. Työnteko siis kannattaa nyt enemmän kuin aikaisemmin, Nordström Skans sanoi.

Kaikki eivät ole samalla viivalla

Tästä huolimatta Ruotsin työmarkkinoiden tilanne ei näytä yhtä valoisalta kaikille.

– Tiettyihin ryhmiin kuuluvat epäonnistuvat useammin. Vaikka työttömyys on laskenut Ruotsissa, näissä ryhmissä on paljon työttömiä, Oskar Nordström Skans sanoi.

Huonoiten Ruotsin työmarkkinoilla pärjää, jos on heikompi koulutustaso, on iäkäs työtön, pakolainen tai maahanmuuttajan omainen. Raportissa tuodaan esiin toimintatapoja, joilla voitaisiin edesauttaa näiden ryhmien tilannetta.

Ehdotusten mukaan tarvitaan laadullisia panostuksia koulutukseen jo aikaisessa vaiheessa. Tämän lisäksi työmarkkinoiden vallit pitää murtaa, ja epäonnistujille pitää miettiä heille sopivia töitä. Nordström Skans huomautti, etteivät yksittäiset toimenpiteet vaikuta pitkällä aikavälillä – pitää tehdä useampia asioita samanaikaisesti.

Ehdotus: matalammat pääsyvaatimukset

Muun muassa koulutuksen piirissä on paljon parannettavaa. Varsinkin aikaiset panostukset voivat olla merkittäviä tulevaisuuden kannalta. Lukiossa huonoiten pärjäävillä oli heikoimmat todistukset yläasteella, ja heillä on myös vaikeinta työmarkkinoilla.

– Koulutusmahdollisuuksien pitää olla saatavilla heille, jotka kokevat olevansa ilman vaihtoehtoja. Myös heikoimmat lähtökohdat omaavilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen, Nordström Skans sanoi.

Ruotsissa 1990-luvulla tehty ammattikoulutusuudistus, jolloin opintoihin lisättiin teoriaa, on vaikuttanut negatiivisesti.

– Uudistus johti siihen, että yhä useampi oppilas keskeytti opintonsa. 2011 koulutusta uudistettiin taas. Silloin osa teoriasta katosi, mutta pääsyvaatimuksia kiristettiin. Myös päättötodistuksen saaminen vaatii oppilailta nykyään enemmän.

Oskar Nordström Skansin mukaan kumpikaan uudistuksista ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen. Raportissa suositellaan, että pääsykoevaatimuksia toisen asteen opintoihin on helpotettava. Samalla tarvitaan lisää oppisopimuspaikkoja opiskelijoille.

– Ruotsin ammatillisissa koulutuksissa on erittäin korkeat akateemiset tavoitteet, mutta tämä vaikeuttaa heikompien oppilaiden opintoja. Heikommille oppilaille ei ole tarjolla mitään omaa reittiä, sillä koko järjestelmä rakentuu hyvin koulussa pärjäävien ympärille, Nordström Skans sanoi.

Toimenpiteiden pitää myös selkeästi kohdistua työmarkkinoihin.

– Monet nuoret tarvitsevat suoria kontakteja työnantajien kanssa. Tutkimus osoittaa, että henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä.
 

Verkostot tärkeitä

Myös iäkkäisiin työttömiin pitää kohdistaa aikaisia toimenpiteitä, jotteivät he luisu pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen. Oskar Nordström Skansin mukaan iäkkäämpien työttömyydestä pitäisi olla yhtä huolissaan kuin nuortenkin.

– Iäkkäille pitää antaa mahdollisuus aikaisiin ja pakollisiin työmarkkinapanostuksiin. Nuoret löytävät usein töitä, iäkkäät vähemmässä määrin.

Myös maahanmuuttajien työttömyys on ongelma, joka pitää huomioida. Varsinkin ottaen huomioon, kuinka paljon pakolaisia Ruotsi vastaanotti toissa vuonna.

– Kahdeksan vuoden jälkeen noin puolet maahanmuuttajista on edelleen ilman töitä. Ero työttömyyteen yleisellä tasolla on suuri.

Raportissa mainitaan syiksi muun muassa heikko kielitaito, alhaisempi koulutustaso, huonot mahdollisuudet verkostoitua, työnantajien korkeat vaatimukset sekä syrjintä.

– Turvapaikkapäätösten pitäisi valmistua nopeammin ja odotusajan pitäisi olla aktiivisempi. Tarvitaan myös suurempia panostuksia työpaikoilla sekä yksilöllisempää ja työelämään sopivampaa ruotsin opetusta. 

Tarvitaan lisää yhteistyötä

Oskar Nordström Skans päätti esityksensä vetämällä kolme johtopäätöstä.

  1. Heikoimpien ryhmien vaikeudet ovat huomattavia.
  2. Ongelmat koskevat yhä useampaa ihmistä.
  3. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisellä on suuremmat seuraukset kuin aikaisemmin.

Hänen mukaansa tarvitaan lisää yhteistyötä hallituksen ja eri työmarkkinaosapuolten välillä.

– Laadukkaat työmarkkinasopimukset ovat parempi keino kuin valtion lisääntynyt ohjaus. Ainoastaan yhden asian tekeminen ei kuitenkaan riitä, uudistuksia tarvitaan usealla osa-alueella ja työmarkkinaosapuolten pitää tehdä kaikkensa, Oskar Nordström Skans sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Lue myös suomalaisten asiantuntijoiden kommentit raportista.
 

Tags: työelämä

Arkisto

Uusimmat uutiset