Valmistuminen tärkeämpää Suomessa

Ruotsissa opintojen päämääränä ei aina ole tutkinto, kun taas Suomessa se lähes aina on – ainakin yliopistoille. Myös korkeakoulujen rahoitusmallit eroavat hieman toisistaan.

– Kaikki opiskelijat eivät opiskele tutkinnon takia. Jotkut täydentävät aikaisempia opintoja tai osallistuvat jollekin kurssille huvin vuoksi, Aija Sadurskis ruotsin yliopistonkanslerinvirastosta kertoo.

Suomessa opiskelijat pääsääntöisesti opiskelevat tutkintoon tähdäten, mutta myös poikkeuksia löytyy.

– Kaikki eivät opiskele tutkinnon takia. Pyrimme kuitenkin vähentämään ”turhaan” opiskelupaikkaa hakevien määrää ja tuomaan esille, että yliopistot tarjoavat muitakin opintomahdollisuuksia kuin tutkinto-opiskelijastatuksen, ylitarkastaja Jukka Haapamäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Ideaalimallin mukaan opiskelija suorittaa opinnot kolmessa plus kahdessa vuodessa, mutta käytännössä se menee harvoin näin, Haapamäki kertoo. Osalla on jo suoritettuja opintoja, jotkut menevät armeijaan tai jäävät äitiyslomalle. Nettomääräistä valmistumisaikaa ei mitata, mutta nämä syyt selittävät osittain, miksi suurin osa ei valmistu määrätyn viiden vuoden sisällä.

– Yleensä seitsemän vuotta mitataan läpäisynä, mutta jos joku ei siinä ajassa valmistu, on yleensä jokin ongelma.

Kuitenkin vain noin puolet opiskelijoista valmistuu seitsemän vuoden sisällä. Ylipäänsä noin 70 prosenttia valmistuu jossain vaiheessa.

Aija Sadurskiksen mukaan Ruotsissa valmistumisprosentit vaihtelevat eri alojen välillä.

– Eniten opiskelijoita valmistuu niiltä aloilta, joissa tutkinto on vaatimus työntekoon. Silloin opiskelijalla on selkeä tavoite valmistua.

Uusimpien tilastojen mukaan kätilöt ovat valmistujien kärkipäässä, heistä 93 prosenttia valmistuu. Diplomiekonomeilla on heikoin prosentti, ainoastaan 38 prosenttia heistä suorittaa tutkinnon. Nykyään myös opettajilta vaaditaan tutkintopätevyyttä, mikä on lisännyt valmistuvien opettajien määrää.

Ahkerat suomalaiset opiskelijat tuovat rahaa yliopistoilleen

– Suomessa eduskunta päättää yliopistojen rahoituksen määrästä, rahoitus jaetaan yliopistoille laskennallisella rahoitusmallilla. Tutkinnot ovat yksi merkittävä osa rahoitusta, mutta myös niiden opiskelijoiden määrä, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä per lukuvuosi, vaikuttaa rahoitukseen, Haapamäki sanoo.

Ideaalimallin mukaan opiskelijoiden tulisi suorittaa 60 opintopistettä per lukuvuosi, mutta jo 55 opintopistettä opiskelleet tuottavat siis tuloja yliopistolle.

– Vuoden 2010 jälkeen on tehty töitä opintoprosessien parantamiseksi, jotta opinnot nopeutuisivat, Haapamäki sanoo.

Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on noussut vuodesta 2010 hieman yli 25 prosentista vuoden 2014 noin 30 prosenttiin.

Ruotsissa rahoitukseen vaikuttaa muun muassa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä. Toisin sanoen opiskelijoiden opiskelutahti tai valmistuminen eivät vaikuta yhtä paljon kuin Suomessa. Toisaalta nykyään Ruotsissakin on tarjolla vähemmän kursseja heille, jotka eivät tähtää tutkintoon.

– Viime vuosina yliopistot ovat taloudellisista syistä vähentäneet yksittäisiä kursseja, mikä puolestaan on vähentänyt niiden opiskelijoiden määrää, jotka ainoastaan opiskelevat hajanaisia kursseja. Ruotsissa korkeakoulut ovat kuitenkin suhteellisen vapautettuja säännöistä ja määräyksistä. Yliopistoilla on tietty määrä rahaa, ja jos heillä sattuu olemaan vähemmän opiskelijoita kirjoilla, he saattavat tarjota enemmän erillisiä kursseja, Aija Sadurskis sanoo.

Tutkinto ei aina välttämätön

Suomessa heikon työllisyystilanteen takia nopea valmistuminen ei houkuta opiskelijoita, Helsingin Sanomat kirjoitti elokuussa 2016. Erään haastateltavan mukaan opiskelijan statuksella on helpompi työllistyä kuin työttömänä.

Aija Sadurskiksen mukaan trendi ei ole yhtä näkyvä Ruotsissa, mutta myös siellä jotkut siirtävät valmistumista. Hänen mukaansa tutkinto ei kuitenkaan ole välttämätön kaikilla aloilla – joskus pelkät opinnot riittävät.

– Toisinaan voi olla hyvä odottaa tutkinnon kanssa, jotta se olisi mahdollisimman tuore töitä haettaessa, Sadurskis kommentoi.

Jukka Haapamäen mukaan opinnot kannattavat aina – korkeasti koulutetuilla on parempi työllisyysaste. Myös akateemisten pitkään nousussa ollut työttömyys on nyt muuttamassa suuntaa parempaan.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset