Hyvä peruskoulutus nuoruudessa tärkeää

Peruskoulutuksen puutteita ei pysty kompensoimaan aikuisiällä, käy ilmi pohjoismaisen tutkijaryhmän tutkimuksesta.

Opetuksen laatu ihmisen ensimmäisen 25 elinvuoden aikana vaikuttaa hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa lopun elämää. Tämä käy ilmi pohjoismaisesta SASLA-tutkimusprojektista (Skill acquisition, skill loss, and age), johon on osallistunut tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Projektia rahoittaa NordForsk.

Projektin puitteissa tutkijat ovat muun muassa tutkineet pohjoismaisesta näkökulmasta, miten ikä vaikuttaa lukutaitoon, laskemistaitoon ja tieto- ja viestintäteknologiataitoihin. Kaikkia näitä valmiuksia tarvitaan yhteiskunnassa itsenäisesti selviytymiseen.

– Tutkimuksemme osoittaa, että mitä vanhempi henkilö on, sitä huonommat ovat hänen keskimääräinen lukutaitonsa, laskemistaitonsa ja tieto- ja viestintäteknologiataitonsa, joka voi tarkoittaa huonompaa elämänlaatua, Jyväskylän yliopiston professori Antero Malin, SASLA-projektin johtaja, sanoo NordForskin sivustolla.

– Ratkaisevaa on, millaisen koulutuksen henkilö on saanut elämänsä ensimmäisten 25 vuoden aikana. Henkilöllä, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, on huomattavasti vahvemmat ja kehittyneemmät valmiudet 35-vuotiaana kuin henkilöllä, jolla ei ole tutkintoa tai joka esimerkiksi on ollut pitkään työttömänä.

Leikkaukset huolena

Tutkijoiden mukaan olisi erittäin tärkeää, että kaikki saavat hyvän peruskoulutuksen, joka antaa hyvän perustan yksilön kognitiivisten valmiuksien kehittymiselle aikuisiässä.

– Päätökset, joita on tehty Pohjoismaissa, varsinkin Suomessa, huolestuttavat minua. Lasten korkealaatuisesta peruskoulutuksesta on leikattu rajusti. Tutkimuksemme osoittaa, että peruskoulutuksen puutteita on erittäin vaikeaa kompensoida myöhemmällä iällä, Malin sanoo.

Jyväskylän yliopiston sivustolla on lisätietoa SASLA-projektista.

Teksti: Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset