Tutkimus kiinnostaa sekä Suomessa että Ruotsissa

Sekä suomalaiset että ruotsalaiset ovat kiinnostuneita tutkimuksesta. Varsinkin lääketieteellinen tutkimus kiinnostaa, kun taas harva on perillä humanistisesta tutkimuksesta.

Ruotsissa Vetenskap & Allmänhet on tutkinut ruotsalaisten kiinnostusta tutkimusta kohtaan vuosittain vuodesta 2002 lähtien, Suomessa on tehty samankaltainen tutkimus, Tiedebaromteri, kolmen vuoden välein vuodesta 2001 lähtien. Kummatkin tutkimukset osoittavat, että sekä luottamus että kiinnostus tutkimusta kohtaan on korkea.

– Tutkimuksesta ollaan kiinnostuneita, mikä on hienoa. Ruotsalaisilla on myös korkea luottamus tutkijoihin. Ottaen huomioon kuinka paljon Macchiarinista on uutisoitu tänä vuonna, on yllättävää, että luottamus tutkijoihin on noussut yleisellä tasolla, Maria Lindholm Vetenskap & Allmänhetistä sanoo.

Luottamus tutkijoihin yliopistoissa ja korkeakouluissa on vahvistunut, 84 prosentista 89 prosenttiin verrattuna vuoden 2015 VA-barometriin.

– Luottamus on kuitenkin aikaisempaa heikompaa. Useammat ovat vastanneet, että heidän luottamuksensa on ”aika korkea” eikä ”erittäin korkea” verrattuna edelliseen vuoteen.

Myös Suomessa kiinnostus tutkimusta kohtaan on kasvanut hieman (3 prosenttiyksikköä) verrattuna vuoden 2013 Tiedebarometriin. Vaihtelut ovat kuitenkin erittäin pieniä.

– Kiinnostus tutkimusta kohtaan on ollut stabiilia. Tieteet kuuluvat arvostettuihin insituutioihin Suomessa, barometrista vastaava Pentti Kiljunen kertoo.

Hänen mukaansa ei siis pidä paikkansa, että kansa olisi kääntänyt selkänsä tutkimukselle ja tieteelle.

– Postfaktuaalisen maailman suhteen voimme puhua väärästä hälytyksestä. Ei pidä paikkansa, ettei kansaa kiinnostaisi tutkimus, Kiljunen sanoo.

Sen sijaan yhä harvempi uskoo niin kutsuttuihin kvasitieteisiin, kuten homeopatiaan. Kiljusen mukaan on mielenkiintoista, että kiinnostus näitä aiheita kohtaan laskee, vaikka tämän päivän some-maailmassa asian voisi kuvitella olevan toisinpäin.

Humanistinen tutkimus koetaan epäselvänä

Lääketieteellinen tutkimus kiinnostaa laajalti sekä Suomessa että Ruotsissa.

– On inhimillistä ja luonnollista, että lääketiede kiinnostaa. Se on kuitenkin lähimpänä kansalaisten elämää. Lääketieteen saavutukset koskevat kaikkia, Pentti Kiljunen sanoo.

Ruotsissa Macchiarini on vaikuttanut asenteisiin – 35 prosenttia sanoo, että tapahtumat ovat vaikuttaneet negatiivisesti heidän luottamukseensa lääketieteellistä tutkimusta kohtaan.

– Tämä on mielenkiintoista ottaen huomioon, että yleisellä tasolla luottamus tutkijoihin on kasvanut, Maria Lindholm sanoo.

Tämän vuoden VA-barometrissa vastaajat ovat saaneet assosioida eri tieteenaloja koskien. 45 prosenttia vastaajista eivät assosioineet humanistisia tieteitä mihinkään, lääketieteessä vastaava luku oli kolme prosenttia.

– Tässä on paljon tehtävää, monille humanistiset tieteet vaikuttavat olevan epäselviä. Meidän pitää muuttaa yleiskuvaa tutkijasta. Tutkijan ei tarvitse pukeutua valkoiseen takkiin ja tehdä kokeita laboratoriossa, Maria Lindholm sanoo.

Vetenskap & Allmänhet on mukana projektissa, jossa halutaan tuoda esiin uudenlaisia kuvituskuvia tutkijoista. Kuvissa näkyisi valkotakkisten laboratoriotutkijoiden sijaan humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä.

– On vaikeaa luottaa humanisteihin, ellei ymmärrä humanistista tutkimusta. Tutkijoilla itsellään on myös suuri vastuu, Lindholm sanoo.

Monet toivovat tutkimuksen näkyvän paremmin politiikassa

Sekä Suomessa että Ruotsissa kansalaiset kokevat, että poliitikot voisivat ottaa tutkimuksen paremmin huomioon päätöksenteossa.

– Tämä ei ole niin yllättävää, evidence based policy making -politiikasta on puhuttu paljon. Tutkimus on hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle, mutta poliitikoille tutkimus on vain yksi monesta asiasta, jonka perusteella he tekevät päätöksiä, Maria Lindholm sanoo.

Suomessa jopa pääministeri on sanonut, että ”löytyy kaiken maailman dosentteja, jotka sanovat, mitä ei saa tehdä”. Pentti Kiljusen mukaan suomalaiset eivät ole ollenkaan samaa mieltä.

– Kansan mielestä asia on päinvastoin, huoli tieteen heikosta hyödyntämisestä on ollut suurta.

69 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään liian vähän tutkimusta. Myös koulutuspoliittiset leikkaukset saavat kovaa kritiikkiä suomalaisilta.

– Tulos on yksiselitteisen tyly. Kansa ajattelee koulutuksen edistävän hyvinvointia. Monen mielestä on lyhytnäköistä leikata koulutuksesta, ja leikkaukset vahingoittavat pidemmällä aikavälillä, Kiljunen sanoo.
 

Vaikeaa vertailla maita keskenään

Sekä Pentti Kiljusen että Maria Lindholmin mielestä olisi mielenkiintoista vertailla Pohjoismaita yhteisellä tutkimuksella.

– Marginaalit ovat niin pieniä, että eri tutkimuksia on vaikea vertailla, Kiljunen sanoo.

Hän mainitsee Eurobarometrin, jossa kysymyksiä on muutettu viime vuosien aikana – toisin sanoen uusia tuloksia ei voida verrata aiempiin.

– Pitäisi olla yhteismitallinen tutkimus samoilla kysymyksillä ja samoilla metodeilla kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi ja Suomi ovat kutakuinkin samoja, mitkä ne erot sitten loppupeleissä ovat, Kiljunen sanoo.

Lindholm on samaa mieltä. Hänen mielestään samankaltaiset tutkimukset eri maista ovat mielenkiintoisia, mutta yhteispohjoismainen tutkimus antaisi paremman kuvan.

– Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa vertailuissa, olisi mielenkiintoista tutkia, miksi näin on, hän sanoo.

Pentti Kiljunen uskoo, että yhteinen Pohjoismainen tutkimus voisi menestyä. Hänen mukaansa yhteinen tutkimus myös varmistaisi, ettei yhteistyö jäisi pelkästään ideatasolle.

– Harvoin mitään koordinoidaan, vaikka asioista kauniisti puhutaan, Kiljunen sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset