Voiko gallupeihin enää luottaa?

Mielipidekyselyiden tuloksia on syytä tulkita yhä varovaisemmin. Tutkijat Suomessa ja Ruotsissa pohtivat, miksi gallup-ennusteet yhä useammin menevät pieleen.

Monet mielipidekyselyt osoittivat täysin päinvastaisia tuloksia kuin miten tänä vuonna käydyissä suurissa kansanäänestyksissä, Ison-Britannian brexit-äänestyksessä sekä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, lopulta kävi.

Kyseessä on yleinen trendi Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sanoo Richard Öhrvall, valtiotieteilijä ja mielipidetutkija Linköpingin yliopistolla ja ruotsalaisessa IFN-instituutissa, Forskning & Framsteg -lehdelle. Öhrvallin mukaan mielipidetutkimuksia on yhä vaikeampi toteuttaa.

– Meidän on oltava paljon aiempaa varovaisempia tulkitessamme mielipidetutkimusten tuloksia. Monissa tapauksissa on nähtävissä toiveajattelua, Öhrvall sanoo.

Leimautuminen pelottaa

Ylen mukaan kyselytutkimusten otanta on yleensä noin tuhannen ihmisen luokkaa, virhemarginaalin ollessa kolme prosenttiyksikköä. Menetelmään voi yleensä luottaa, mutta populismin yleistyminen on luonut uuden ongelman: populisteja äänestävät vastaavat gallupeihin keskimäärin muita haluttomammin.

– Ihmiset pelkäsivät, että jos kannattaa Trumpia, niin nauretaan pihalle ja mollataan typerykseksi. Kannatus tuli sen vuoksi aliarvioitua. Sama mekanismi päti brexitiin ja jytkyyn, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo Ylelle.

Öhrvall on samoilla linjoilla.

– Ihmiset, joiden mielipiteet poikkeavat yleisestä ovat vähemmän taipuvaisia kertomaan kannoistaan tutkimuksissa.

Myös Göteborgin yliopistolla vaikuttava valtiwotieteilijä Anders Sundell kehottaa varovaisuuteen.

– Tärkein opetus on se, että tulevaisuutta on hirvittävän vaikea ennustaa. Ne, jotka mielestään tietävät, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, puhuvat suoraan sanottuna paskaa. On yksinkertaisesti varottava olemasta liian varma kannoissaan, Sundell sanoo Forskning & Framsteg -lehdelle.

Teksti: Addeto
 

Tags: politiikka

Arkisto

Uusimmat uutiset