Miten luomme kestävän ja urbaanin Tukholman ja Helsingin?

Helsinkiä ja Tukholmaa käytettiin esimerkkeinä tulevaisuuden kaupunkiympäristöistä, jotka olivat teemana lokakuisessa seminaarissa. Tapahtuman järjestivät yhdessä Samfundet Sverige-Finland ja Suomen Tukholman-instituutti.

Seminaari koostui paneelikeskusteluista, joihin osallistui poliittisia päättäjiä, hallintovirkamiehiä ja tutkijoita Suomen ja Ruotsin pääkaupungeista. Pekka Sauri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja; Jari Niemelä, urbaanin ekologian professori Helsingin yliopistolla; Roger Mogert, Tukholman kaupungin kaupunkirakennuksen ja kulttuurin kunnallisneuvos; Anette Scheibe Lorentzi, Tukholman kaupungin rakennusjohtaja sekä Jennifer Mack, tutkija Uppsalan yliopistolla.

Helsingin ja Tukholman haasteita koskevaa keskustelua johti helsinkiläisen ajatushautomo Magman senior advisor Björn Sundell. Sekä Helsinki että Tukholma ovat suurten muutosten äärellä – kaupunkeihin muuttaa koko ajan lisää ihmisiä, syntyvyyden ollen samalla korkea.
 

Helsinki. Kuva: Michaela von Kügelgen / Addeto.
Helsinki. Kuva: Michaela von Kügelgen / Addeto.

Rakentamista ilman lisääntyvää segregaatiota

Paneelissa yhdeksi tärkeimmäksi haasteeksi määriteltiin asuntojen rakentaminen pääkaupunkeihimme. Rakentamisen tavoitteista, esteistä, mahdollisuuksista ja seurauksista keskusteltiin pitkään.

Sekä Roger Mogert että Pekka Sauri puhuivat erittäin kunnianhimoisista tavoitteista uudisrakentamisen saralla tulevien vuosien aikana. Miten, missä ja mitä rakennetaan ilman, että se lisää sosiaalista segregaatiota ja heikentää kaupunkiympäristöä?

Pekka Sauri halusi ehkäistä segregaatiota subventoimalla vuokria ja luomalla erityyppisiä asumismuotoja. Hän halusi myös, että Helsingissä käytettäisiin teollisuusalueita uusien asuinalueiden rakentamiseen. Jari Niemelän mukaan kestäviä kaupunkeja luodaan tasapainottamalla viheralueita ja asuinalueita rakentamalla korkeampia asuintaloja.

Jennifer Mack puhui erilaisten asumismuotojen tärkeydestä. Hänen mukaansa nyt pitää luoda uusia malleja Tukholmassa 40–50 vuotta sitten luotujen miljoonaohjelmien tilalle. Asukkaille pitäisi antaa mahdollisuus luoda omia asumisratkaisuja Södertäljen mallin mukaan.
 

Tukholma. Kuva: Jon Flobrant / Unsplash.
Tukholma. Kuva: Jon Flobrant / Unsplash.

Tukholman infrastruktuuri on haaste

Muiden ongelmien ja haasteiden lisäksi pääkaupunkiemme pitäisi pystyä hallitsemaan infrastruktuuria ja kuljetuksia. Varsinkin Tukholmassa tämä on merkittävä ongelma. Anette Scheibe Lorentzi painotti työpaikkojen ja asuinalueiden epätasapainoa – suurin osa työpaikoista sijaitsee kaupungin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa suurta ihmisvirtaa etelästä pohjoiseen, mikä puolestaan rasittaa kaupungin infrastruktuuria.

Seminaari, joka keräsi yli 100 osallistujaa, päättyi vilkkaaseen keskusteluun, jolloin osallistujat saivat kommentoida ja tuoda omia näkemyksiään esiin, sekä esittää kysymyksiä panelisteille. Koko keskustelu on nähtävissä allaolevassa videossa.

Torbjörn Eng
Addeton johtoryhmän puheenjohtaja sekä Samfundet Sverige-Finlandin hallituksen jäsen
 

Tags: kaupunki

Arkisto

Uusimmat uutiset