VIERASKYNÄ: Pohjoismainen yhteistyö ei vielä ole valmis

Vuoden 2016 alussa Suomi sai juhlia pohjoismaisen yhteistyön 60-vuotisjuhlaa. Menneet 60 vuotta ovat pitäneet sisällään useita poliittisesti historiallisia virstanpylväitä: passivapaus, yhteiset työmarkkinat, pohjoismainen sosiaaliturvasopimus sekä tietoinen työ valtakunnan rajojen häivyttämisen sekä integraation puolesta.

Moni asia on kuitenkin muuttunut vuodesta 1952, jolloin Pohjoismaiden neuvosto perustettiin. Monet asiat ovat muuttuneet myös aivan viime vuosien aikana: globalisaatio, taloudelliset kolhut ja vastakkainasettelu politiikassa. Eurooppa – ja Pohjoismaat – ovat kohdanneet ennennäkemättömän pakolaistilanteen. Populismi lisääntyy samalla kuin informaatiosota kummittelee kulisseissa. EU ja eurooppalainen integraatio kohtaavat vastustusta.

Pohjoismaista yhteistyötä on myös vastikään kritisoitu kovin sanoin. Sitä moititaan epäolennaiseksi, sen kuvaillaan menettäneen poliittisen roolinsa, ja joidenkin mielestä siitä on tullut pelkkää rahan tuhlausta. Juuri kun tarvitsisimme entistä vahvempia yhteisiä tavoitteita ja yhteistä johtajuutta, vaikuttaakin siltä, että monet yhteistyötä tukevat instituutiot ovat vähitellen katoamassa.

Mielenkiinto pohjoismaista yhteistyötä kohtaan on kuitenkin säilynyt. Mielipidetutkimukset osoittavat, että tuki pohjoismaista yhteistyötä kohtaan on vahvaa ja laajaa. Pohjoismaisille ratkaisuille on nyt kysyntää, poliittisella tasolla keskustelu on vilkkaampaa kuin pitkään aikaan. Vuonna 2016 yhteistyön aika on käsillä.

Välillä vaaditaan kriisejä, jotta osaisimme arvostaa sitä, mitä meillä jo on. ”Yhdessä olemme vahvempia” toimi pohjoismaisen yhteistyön vision iskulauseena, jonka Pohjoismainen ministerineuvosto allekirjoitti vuonna 2014. Visioissa painotettiin yhteistyön ja reaktiokyvyn vahvistamisen tarvetta varsinkin suurissa globaaleissa haasteissa.

Mutta kun pakolaisia alkoi virrata Eurooppaan ja Pohjoismaihin vuonna 2015 tämä yhdessä tekeminen vaikutti kaukaiselta ajatukselta. Pohjoismaiden välinen kommunikaatio toimi heikosti. Hallitukset puhuivat pull-efekteistä ja kilpailivat turvapaikanhakijoihin kohdistuvista yhä tiukemmista säädöksistä. Tammikuusta 2016 lähtien ne tuhannet ihmiset, jotka päivittäin matkustavat Juutinrauman yli, ovat joutuneet rajatarkastuksiin. Ensimmäistä kertaa 60 vuoteen pohjoismaalaisten pitää näyttää passia, kun he ylittävät maiden rajoja. Tämä on isku pohjoismaalaisen identiteetin perustaan ja samalla erittäin konkreettinen ongelma tästä kärsiville.

Pääministerien syyskuisen kokoontumisen jälkeen Ahvenanmaalla heidän viestinsä oli, että Pohjoismaista tulee maailman parhaiten integroitunut alue. Samalla kuitenkin ilmoitettiin, ettei väliaikaisista rajatarkastuksista vielä luovuta, niin kuin alunperin oli ajateltu, vaan ne jäävät voimaan kunnes toisin ilmoitetaan.

Jotta luottamus pohjoismaista yhteistyötä kohtaan voisi säilyä tarvitaan enemmän kuin sanoja. Eurooppa ja Pohjoismaat olivat täysin uuden tilanteen äärellä vuonna 2015, joten on ymmärrettävää, etteivät poliittiset tahot olleet valmiita haasteeseen. Tämän päivän johtajilla on kuitenkin vastuu säilyttää ja kehittää viimeisen puolen vuosisadan aikana rakennettua pohjoismaista integraatiota. Kehnojen poliittisten päätösten ja mekanismien ei pitäisi vaikuttaa ihmisten arkeen. Pohjoismaat ovat saavuttaneet uraauurtavia ratkaisuja yhteistyölleen, ja yhteistyö ei vielä ole valmis.

Yhteistyötä ei luoda pelkästään aurinkoisille päiville, vaan sitä tarvitaan varsinkin myrskyisinä hetkinä. Globalisaation ja vastakkainasettelun aikakautena iskulausetta ”yhdessä olemme vahvempia” tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja arjessa, ei pelkästään sanoja juhlapuheissa. Tämä tuo mukanaan paljon haasteita, mutta myös monia mahdollisuuksia. Pohjoismailla on mahtavat mahdollisuudet, mutta niihin pitää tarttua. 60 vuoden aikana luotu perusta on yhä edelleen tärkeä, sekä kansainvälisesti että ruohonjuuritasolla. Mutta työ ei ole vielä valmis.

Anna Abrahamsson

Anna Abrahamsson on Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston presidentti 2015-2016. Hän on myös RKP-nuorten pääsihteeri ja opiskelee kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa.

Haluaisitko sinä jakaa ajatuksiasi Suomesta ja Ruotsista Addeton lukijoille? Lähetä sähköpostia Michaela von Kügelgenille: michaela.vonkugelgen@gmail.com

 

Arkisto

Uusimmat uutiset