”Kielet ovat työkaluja, joiden avulla jatkossa työllistytään”

Monipuolinen kielitaito ja yhteistyö monilla eri alueilla ovat arktisen alueen parhaat valttikortit tulevaisuutta ajatellen. Näin todettiin lokakuun alussa järjestetyssä seminaarissa Rovaniemellä.

Arktinen alue kohtaa monia haasteita tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Näistä haasteista keskusteltiin Arktiset työ- ja koulutusmarkkinat -seminaarissa. Seminaarin järjestivät Lapin yliopisto, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus sekä Pohjoiskalotin neuvosto.

Seminaarin ensimmäisessä osassa keskusteltiin arktisten koulutus- ja työmarkkinoiden merkityksestä. Ensimmäisen puheenvuoron sai professori Monica Tennberg Lapin yliopistosta.

– Nyt pitää tarkastella monenlaisia muutoksia ja niiden yhteisvaikutusta, sekä rakentaa vastuullista sopeutumista, joka kantaisi sukupolvien yli, Monica Tennberg sanoi.

Hän kertoi Barentsinmeren olevan tulevaisuudessa ensimmäinen jäistä vapaa meri arktisella alueella, ja liikenne Barentsin alueella kasvaa tuolloin huomattavasti.

– Kuljetusten lisääntymisen vuoksi tulee yhä enemmän ongelmia vieraslajeista. Alueellinen ja kansalliset rajat ylittävä yhteistyö on nyt tärkeää. Kysymyksiä ei ratkaista akateemisten piirien parissa, vaan tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta hallinnon kanssa, Tennberg sanoi.
 

Seminaari järjestettiin Arktikumissa Rovaniemellä. Kuva: Michaela von Kügelgen.
Seminaari järjestettiin Arktikumissa Rovaniemellä. Kuva: Michaela von Kügelgen.

Kouluruotsista on oikeasti hyötyä

Yrittäjä Jyrki Niva Lapland Safarista huomautti myös, etteivät turistit tunne maiden välisiä rajoja, eikä niihin pitäisi kiinnittää liikaa huomiota. Hän mainitsi muun muassa Visit Arctic Europe -markkinointihankkeen, jonka puitteissa suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset yritykset mainostavat aluetta ruohonjuuritasolla ja yhteistyönä.

– Meillä on Euroopan viimeinen erämaa, ja meidän pitäisi olla todella ylpeitä siitä, Niva sanoi.

Riitta Leinonen Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta puhui kielitaidon tärkeydestä – tällä hetkellä Pohjois-Norjassa on paljon töitä tarjolla, mutta Leinosen mukaan työn perässä lähtijän pitää osata vähintään kouluruotsia.

– Kielitaidon puuttuminen on ongelma. Pohjoiskalotilla meillä on kotimarkkinat kolmessa maassa, tämä asenne pitäisi saada taottua kaikkien päähän. Elinkeinoelämässä kieli on tärkeää, täytyy pystyä keskustelemaan asiakkaiden kanssa, sekä ymmärtämään viranomaisia, Leinonen sanoi.

Arktisten maahanmuuttajien edustaja Nafisa Yeasmin puhui siitä, kuinka tärkeää on, että myös maahanmuuttajille opetetaan suomea ja muita kieliä.

– Koulutus on osa sosiaalista integraatiota ja koulutus voi olla erittäin tärkeää maahanmuuttajille, Yeasmin sanoi.
 

Riitta Leinonen puhui kielitaitojen tärkeydestä Pohjoiskalotilla. Kuva: Agata Mazepus/Arctic Centre.
Riitta Leinonen puhui kielitaitojen tärkeydestä Pohjoiskalotilla. Kuva: Agata Mazepus/Arctic Centre.

”Englannin osaaminen ei enää meriitti”

Seminaarin toisessa osassa keskusteltiin enemmän kielten opiskelun merkityksestä koulutus- ja työmarkkinoilla. Annukka Kurvinen Lapin kieltenopettajat ry:stä puhui laajan kielitaidon ja oppimisen puolesta.

– Suomessa luullaan, että englannilla pärjää, mutta se on jo perusedellytys. Englannin osaaminen ei enää ole meriitti, kaikki puhuvat englantia, Kurvinen sanoi.

Hän sanoi, että suomalaisten näkökulmasta ruotsi tai niin kutsuttu skandinaviska ovat ehdottomasti tärkeimpien kielten joukossa.

– Englanniksi voit ostaa, englanniksi et myy. Tässä taloustilanteessa tarvitaan nyt myyntiä, se ei ole kenellekään uutinen, Kurvinen sanoi.

Oppilaita pitää innostaa

Annukka Kurvinen puhui myös kielten opiskelun eriarvoisuudesta. Monet kieliä opiskelevat ovat akateemisten perheiden lapsia. Kurvisen mukaan ei pitäisi keskittyä liikaa arvosanoihin kielten opiskelun alkuvaiheessa, vaan pikemminkin kannustaa innostuneita oppilaita oppimaan lisää.

– Mikä on neljäsluokkalaisen kieltenopiskelijan tavoite? Saavatko vain etevät opiskelijat opiskella kieliä?

Kaikkien ei tietenkään tarvitse osata kieliä.

– Kaikkia ei tarvitse kiinnostaa, mutta kielitaitoisia tarvitaan. Nyt pitää saada levitettyä viestiä kielten opiskelun konkreettisista hyödyistä. Meillä Suomessa annetaan ruotsin opetusta vähintään kuusi vuotta, kuin hopeatarjottimella.

Annukka Kurvinen huomautti myös, että kieliä oppimalla opimme myös kulttuurista – mikä naapurimaassa on erilaista kuin meillä?

– Ja sellaista käännösohjelmaa ei tule, joka korvaisi ihmisten välisen vuorovaikutuksen, Kurvinen sanoi.
 

Ville Jakkula oli huolestunut vähenevästä kiinnostuksesta kieliä kohtaan. Kuvassa myös Janne Wikström Hanasaaresta ja Annukka Kurvinen. Kuva: Agata Mazepus/Arctic Centre.
Ville Jakkula oli huolestunut vähenevästä kiinnostuksesta kieliä kohtaan. Kuvassa myös Janne Wikström Hanasaaresta ja Annukka Kurvinen. Kuva: Agata Mazepus/Arctic Centre.

Kiinnostus kieliä kohtaan vähenee

Ville Jakkula Lapin yliopiston kielikeskuksesta painotti myös, ettei kieliä voi oppia pelkästään sovellusten ja tietokoneohjelmien kautta.

– Olen kuullut jo pitkään, että verkko-oppimisympäristöt opettavat kieliä, mutta oppiminen on aivan liian vaikea tehtävä yksin, Jakkula sanoi.

Hän on huolestunut vähenevästä kiinnostuksesta kieliä kohtaan.

– Ruotsi on ollut valinnainen aine kirjoituksissa vuodesta 2005. Silloin toivottiin, että ruotsin sijaan oppilaat valitsisivat muita kieliä, mutta muutos on johtanut siihen, että he oppivatkin entistä vähemmän kieliä, Jakkula sanoi.

Hänen mukaansa myös eri koulutusasteilla on vastuu tarjota mahdollisuus oppia kieliä. 

– Tuetaan oppimista ja painotetaan viestiä, että kielillä on tarkoitus. Kielet ovat niitä työkaluja, joiden avulla opiskelijat jatkossa työllistyvät.

Lopuksi Ville Jakkula antoi vielä yleisölle vuoden kestävän kehittymistehtävän:

– Ottakaa yksi uusi kieli valikoimaanne, tai elvyttäkää jokin jo osaamanne kieli.

Jakkula lupasi itse tehdä saman, muttei kuitenkaan kertonut, minkä kielen hän aikoo opiskella tai elvyttää. Minkä kielen sinä valitset?

Seminaarissa puhuivat myös Henna Yli-Huikku (Lapin opinto-ohjaajat ry) sekä Timo Rautajoki (Lapin kauppakamari). Seminaarin loppukeskusteluun osallistuivat Lapin yliopiston professori Timo Aarrevaara, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto, Ville Jakkula ja Annukka Kurvinen.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset