Vahvistuneet suhteet tärkeitä Suomen 100-vuotisjuhlaa ajatellen

Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlallisuudet Suomessa ovat erittäin näkyvät, mutta vuotta juhlistetaan myös Ruotsissa. Göteborgin kirjamessuilla Anu Koivunen ja Jarmo Lainio keskustelivat juhlallisuuksista: mihin pitäisi panostaa suomalais-ruotsalaisesta näkökulmasta?

– On tärkeää vahvistaa maiden välisiä suhteita. Merkkivuonna (2009) aktiviteetti lisääntyi, mutta 100-vuotisjuhla on taas oiva tilaisuus vahvistaa maiden, yksilöiden ja järjestöjen välisiä suhteita, Jarmo Lainio sanoi.

Tuleva juhlavuosi pitää sisällään paljon erilaista ohjelmaa. Anu Koivusen mukaan yksi haasteista onkin tehdä juhlallisuuksista mahdollisimman ajattomia.

– Tuntuvatko ohjelmat ajankohtaisilta silloisessa todellisuudessa? Emme oikein voi tietää, miltä tilanne näyttää vuoden päästä, mikä on haaste kaikkia ohjelmia suunnitteleville.

Maria Romantschuk Hanasaaresta nosti esiin, että Suomen ja Ruotsin välit olivat aikaisemmin paremmat, koska poliitikot tunsivat toisensa henkilökohtaisella tasolla. Hän kysyi, olisiko tätä mahdollista vakiinnuttaa taas.

– Ystävyyssuhteet syntyvät oikeiden asioiden kautta, ei rituaalisten tapaamisten kautta. Samalla on kuitenkin tärkeää, että instituutiot on olemassa, Koivunen sanoi.

Jarmo Lainio muistutti, että kaikkea ei voi hoitaa somen kautta – vaikka sillä onkin puolensa.

– Somella ei voida kuitenkaan korvata henkilökohtaisia tapaamisia. Meidän pitäisi pyrkiä ymmärtämään toisiamme yhä paremmin.

Anu Koivunen puhui mikrotilanteista, joita hän pitää erittäin tärkeinä. Nykyään lähetetään harvemmin viestiä suurille ryhmille.

– Pitää järjestää pienempiä tilaisuuksia ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet jostain tietystä asiasta, Koivunen sanoi ja kehui Hanasaarta juuri tällaisesta toiminnasta.

Suomen 100-vuotisjuhlan virallinen logo.

Pohjoismainen malli edelleen ajankohtainen

Anu Koivunen korosti, että kummassakin maassa on viime aikoina viety läpi lakimuutoksia, mutta myös poliittisia muutoksia, joita voi olla vaikeaa yhdistää maan minäkuvaan. Nyt uusnationalismi ja jännitteet EU:n sisällä saattavat muuttaa tilanteita nopeastikin.

– Yksi haaste on ylläpitää hyviä suhteita maiden poliitikkojen välillä sekä mahdollisuutta viranomaisten väliseen yhteistyöhön, Koivunen sanoi.

– Molemmissa maissa on tapahtunut suuria muutoksia, mutta pohjoismainen malli on edelleen keskeinen. Sitä pitäisi vahvistaa entisestään, Lainio sanoi.

Lisääntynyt vastakkainasettelu yhä useammalla yhteiskunnan alueella on johtanut siihen, että on vaikeaa löytää kuvauksia todellisuudesta, joihin moni voi samastua. Anu Koivunen mainitsi paljonpuhutut kuplat: kun ihmiset ympäröivät itsensä samankaltaisilla ihmisillä, maailmankuva saattaa kaventua.

– Konfrontaatioiden riski lisääntyy, sosiaalinen luottamus heikkenee ja populisteista tulee eliitin vastakohta. Ilmiö on tuttu kummassakin maassa, mutta asiaa käsitellään eri tavoin. Nyt tosin kumpikaan maa ei ole kovin sinut oman tarinansa kanssa, Koivunen sanoi.

Suomi pitää esitellä Ruotsille uudestaan

Suomen ja Ruotsin välisen vahvemman yhteistyön ja ymmärryksen tiellä ovat toisinaan puutteelliset tiedot naapurimaasta. Anu Koivunen mainitsi, että joitakin asioita käytetään esimerkkeinä oman maan poliittisessa keskustelussa – Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on kauhuesimerkki, Suomen koulu on hieno malli.

– Mutta mitä ruotsalaiset oikeastaan tietävät Suomen koulujärjestelmästä? Kuinka moni asia perustuu tietoon, kuinka moni kliseisiin? En tiedä, voivatko juhlamenot vaikuttaa tähän, mutta olisi loistavaa jos voisivat.

Jarmo Lainio mainitsi muun muassa vierailustipendit, joita ruotsalaiset voivat hakea, jos heillä on jokin hyvä Suomeen liittyvä idea. Hänen mielestään vieraileville ruotsalaisille pitäisi kuitenkin tarjota kunnon infopaketti heidän saapuessaan.

– Suurin osa ruotsalaisista luulee tietävänsä jotain Suomesta, mutta olisi hienoa, jos stipendiaatit saisivat lyhyen infopaketin saapuessaan. Mitä Suomessa on tapahtunut viime aikoina, mitä yhteiskunnassa tapahtuu? Näistä asioista on vaikeinta muodostaa käsitys ulkopuolisena, Lainio huomautti.

Myös Anu Koivunen oli samaa mieltä: tiedonvälitys on vaikeaa, eikä Suomi oikein näy ruotsalaismediassa. Kirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt samalla kun suomenruotsalaiset mediatalot, varsinkin KSF Media, joutuvat tekemään leikkauksia. Laajempi näkyvyys naapurimaassa tekisi hyvää maiden välisten suhteiden vahvistamiseksi.

Maria Romantschuk päätti keskustelun sanomalla, että Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ottaa vastuun Suomen uudelleen esittelystä Ruotsissa 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Keskusteluun osallistui professorit Anu Koivunen ja Jarmo Lainio. Keskustelua johti Maria Romantschuk. Tilaisuuden järjesti Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.
 

Arkisto

Uusimmat uutiset