Ruotsinsuomalaiset ja suomenruotsalaiset – näkymättömiä kahdessa maassa?

Suomessa suomenruotsalaiset ovat suhteellisen näkyviä – tai ainakin suurin osa suomalaisista tietää vähemmistön olemassaolosta, kun taas ruotsinsuomalaisista ei tiedetä yhtä paljon. Ruotsissakaan moni ei tiedä ruotsinsuomalaisista ja myös tieto suomenruotsalaisista on hieman huteraa. Jarmo Lainio, Henrik Meinander ja Maria Wetterstrand keskustelivat asiasta Göteborgin kirjamessuilla.

Ruotsissa asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, joilla on juuret Suomessa, vastaavasti Suomessa asuu vajaat 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä.

– Mutta Suomessa on lähes tuplasti tämän verran ihmisiä, jotka puhuvat ja osaavat ruotsia. Joten Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka voivat kuluttaa kulttuuria ruotsiksi, Henrik Meinander sanoi.

– Suomenruotsalaiset ovat näkyvämpiä Suomessa kuin ruotsinsuomalaiset Ruotsissa. Ruotsissa esimerkiksi Mark Levengood on paljon esillä, mutta hän on suomenruotsalainen, ei ruotsinsuomalainen, Jarmo Lainio sanoi.

Maria Wetterstrand ei itse kuulu kumpaankaan vähemmistöön, mutta hänen lapsensa kuuluvat molempiin. He ovat sekä suomenruotsalaisia, että ruotsinsuomalaisia, vaikka molemmat vanhemmat kuuluvat omien maidensa enemmistöväestöön (Wetterstrandilla on lapsia Ville Niinistön kanssa).

– Minua häiritsee eniten se, että ryhmät ovat niin näkymättömiä. Moni ruotsalainen ei tiedä, että Ruotsissa on useita suomalaistaustaisia, tai että Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö. Aiheeseen liittyy paljon tietämättömyyttä ja hämmennystä.

Ruotsissa suomalaiset eivät kuitenkaan ole mikään uusi juttu, Jarmo Lainio huomautti. He ovat läpi aikojen olleet osa ruotsalaista yhteiskuntaa.

– Suomalaisia on aina tullut ja ollut. Tukholmassa on puhuttu suomea jo 1200-luvulta lähtien, mutta monet luulevat suomalaisten tulleen toisen maailmansodan jälkeen, Lainio sanoi.
 

Jarmo Lainio, Maria Wetterstrand, Henrik Meinander ja keskustelua johtanut Lotta Hoppu Sisuradiosta. Kuva: Folktinget.
Jarmo Lainio, Maria Wetterstrand, Henrik Meinander ja keskustelua johtanut Lotta Hoppu Sisuradiosta. Kuva: Folktinget.

Suomen kieli lähes näkymätöntä

Miksi niin monella sitten on vaikeuksia pysyä kärryillä? Maria Wetterstrandin mukaan yksi syy voi olla Ruotsin aikaisempi kielipolitiikka.

– 1970-luvulle asti suomalaisia vanhempia kehotettiin puhumaan ruotsia lastensa kanssa, vaikka he eivät osanneet kieltä niin hyvin. Silloin valtio antoi signaalin: kielesi ei ole minkään arvoinen. Siinä samalla on riistetty mahdollisuus kommunikoida suomenkielisten isovanhempien kanssa, Wetterstrand sanoi.

Jarmo Lainio oli samaa mieltä. Hän huomautti myös, että moni ruotsinsuomalainen ei saa kunnon kieltenopetusta.

– Mikä äidinkielenopetuksen tavoite on? Kieltä ei voi oppia opiskelemalla sitä tunnin viikossa. Niin pienellä tuntimäärällä on mahdotonta kehittää kieltä, Lainio sanoi.

Uusi vähemmistölaki on johtanut siihen, että suomen kieli on paremmin näkyvillä virallisissa asiayhteyksissä, ja että kieli on hieman vakaammalla pohjalla, mutta Lainion mukaan tämä ei vielä riitä.

Suomessa ruotsi on yksi maan kansalliskielistä ja sen asema lailla säädetty. Henrik Meinanderin mukaan lakia ei kuitenkaan aina noudateta. Esimerkiksi moni virkamies ei osaa ruotsia, vaikka onkin suorittanut kielikokeen.

– Mutta nyt Ruotsin taloudella menee niin hyvin, että ruotsia kannattaa opetella, Meinander sanoi.

Tilanne ei kuitenkaan aina ole ollut sama – ruotsin kielen asema on vaihdellut historiassa.

– Varsinkin kylmän sodan aikana suomenruotsalaiset halusivat tuoda esiin isänmaallisuuttaan. Nykyään kaksikielisissä avioliitoissa lapset kuitenkin useimmiten menevät ruotsinkieliseen kouluun (70 prosenttia), tilanne muuttui 1980-luvulla.

Jarmo Lainio huomautti, että monet ruotsinsuomalaiset nykyään elävät monikielisissä suhteissa, mikä heikentää suomen asemaa entisestään.

– Ruotsinsuomalaisten on vaikeampi pysyä näkyvillä Ruotsissa, jos monen ruotsinsuomalaisen puoliso tulee kolmannesta maasta, Lainio sanoi.

Kieliutopia?

Keskustelun aikana Henrik Meinander nosti esiin kieliutopian.

– EU pitäisi nähdä kielialueina. Suomenkieliseen alueeseen kuuluisi sekä Suomi että Ruotsi, ja samoin ruotsinkieliseen.

Maria Wetterstrandin mukaan ajatus on mielenkiintoinen; valtakunnan rajojen ei tarvitse olla kielirajoja.

– Samalla voitaisi luoda paremmat mahdollisuudet suomalaistaustaisille lapsille saada suomen kieli takaisin, Wetterstrand sanoi.

Hän mainitsi muun muassa Suomessa suositut kielikylvyt, joita ei juurikaan ole Ruotsissa.

Teknologia mahdollistaa myös paljon.

– Digitaalisen vallankumouksen myötä ruotsinkieliset suomalaiset voivat nauttia Ruotsin kulttuuritarjonnasta. Mutta meidän pitää samalla muistaa, että sekä suomi että ruotsi ovat kielinä jäämässä englannista jälkeen, Meinander sanoi.

Kielten saatavuus on Maria Wetterstrandin mukaan tärkeä osa hyvää integraatiota. Hän ehdotti muun muassa, että kaikkia pohjoismaisia tv-kanavia voisi katsoa kaikissa maissa, mutta muistutti, että työtä täytyy tehdä myös yksilötasolla.

– Olen ollut mukana järjestämässä johtajuuskurssia 25–40-vuotiaille suomalaisille ja ruotsalaisille. On hienoa nähdä, kuinka ruotsalaiset tajuavat ruotsinkielisen vähemmistön olemassaolon Suomessa.

Wetterstrandin mukaan kurssi on tärkeä, koska siihen osallistuvat tulevaisuuden johtajat, joilla vielä jonakin päivänä on paljon vaikutusvaltaa. Hän ei kuitenkaan usko vähemmistöjen ruusuiseen tulevaisuuteen.

– Pelkään, että tilanne pahenee entisestään, ellemme tajua kuinka tärkeää pohjoismainen integraatio on, ja kuinka paljon yhteistä meillä on. On merkittävää, että Suomessa osataan ruotsia, Wetterstrand sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Keskusteluun osallistuivat Henrik Meinander, historian professori Helsingin yliopistosta, Maria Wetterstrand, poliittinen keskustelija ja kirjoittaja, ja Jarmo Lainio, suomen kielen professori Tukholman yliopistosta. Tilaisuuden järjesti Folktinget, Göteborgin suomalainen hallintoalue sekä Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.


FAKTAT OIKEIN
Suomenruotsalainen on Suomessa syntynyt henkilö, joka puhuu ruotsia äidinkielenään. Ruotsi on yksi Suomen kahdesta kansalliskielestä, ja on virallisesti yhdenvertainen suomen kielen kanssa. Suomenruotsalaiset ovat kansallinen vähemmistö Suomessa. Tänä päivänä suomenruotsalaisia on noin 290 000, eli noin viisi prosenttia väestöstä.

Ruotsinsuomalainen on suomalainen, joka on muuttanut Ruotsiin. Myös muuttajien jälkeläiset lasketaan ruotsinsuomalaisiksi. Ruotsissa on noin 712 000 ihmistä (noin 7,4 prosenttia väestöstä), joilla on suomalaisia sukujuuria (Ruotsin tilastokeskus SCB 2013).
 

Arkisto

Uusimmat uutiset