Häviääkö Suomi Ruotsille?

Yhä useampi suomenruotsalainen muuttaa töiden ja opintojen perässä Ruotsiin. Kahden edellisen vuoden aikana muuttajia on ollut tavanomaista enemmän. Tämä käy ilmi ajatushautomo Magman uudesta raportista. Magman edustajat ovat kuitenkin varovaisia termin aivovuoto suhteen – vaikka sana onkin raportin nimessä.

Magman johtaja Nils-Erik Forsgård aloitti raporttiin keskittyvän seminaarin kyseenalaistamalla termin aivovuoto.

– Se tarkoittaisi, että Suomeen jäävät ovat hieman tyhmiä. Se on vaikea termi, Forsgård sanoi.

Hänen mukaansa keskustelu Ruotsiin muuttajista tapahtuu kulisseissa. Forsgård muistutti myös, että vapaissa yhteiskunnissa ihmiset saavat liikkua kuten haluavat.

– Valtiovalta ei voi estää muuttoa, mutta voi kyllä luoda porkkanoita jäämiselle. Mikä houkuttaa jäämään Suomeen?

Forsgårdin mukaan on helpompi kysyä näitä kysymyksiä kuin saada vastauksia niihin. On olemassa monia syitä sille, että jotkut valitsevat Ruotsin Suomen sijaan. Ruotsissa talous kasvaa nopeammin kuin Suomessa, mutta myös kielellä voi olla vaikutusta. Varsinkin ruotsinkieliset tuntevat helposti olevan kotonaan Ruotsissa.

Luvut puhuvat puolestaan

Kaisa Kepsu-Lescelius. Kaisa Kepsu-Lescelius.

Raportti Hjärnflykt eller inte? (Aivovuotoa vai ei?) on Magman tutkimusvastaavan Kaisa Kepsu-Lesceliuksen kirjoittama. Hän on myös aikaisemmin tutkinut ruotsinkielisten muuttovirtoja.

– Suomi ja Ruotsi ovat hyvin nivoutuneita toisiinsa. Kaikki tuntevat jonkun, joka on muuttanut Ruotsiin, Kepsu-Lescelius sanoi.

Tunne siitä, että moni muuttaa Suomesta, on hänen mukaansa ollut vahva jo jonkin aikaa. Raportillaan Magma halusi tuoda esiin tilastoja. Tilastojen lisäksi raporttia on täydennetty haastatteluilla Ruotsiin muuttaneiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Raportillaan Magma ei pyri tuomaan esiin syitä, miksi yhä useampi päättää muuttaa Suomesta, vaan raportti keskittyy tilastoihin. Kaisa Kepsu-Lescelius mainitsi, että Svenska litteratursällskapet ja Åbo Akademi ovat keränneet yli 300 muuttajan tarinat, jotka aikanaan analysoidaan.

– Se analyysi antaa ehkä enemmän tietoa motiiveista, hän sanoi.

Suomenruotsalaiset muuttavat herkemmin

Muutot Suomesta ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, ja varsinkin monet suomenruotsalaiset muuttavat ulkomaille. Vuosina 2000–2015 yhteensä 26 000 suomenruotsalaista muutti ulkomaille, heistä 17 000 muutti Ruotsiin.

– Maastamuutto ei ehkä tunnu yhtä dramaattiselta, jos muuttaa Ruotsiin. Suomenruotsalaiset muuttavat kuitenkin neljä kertaa useammin kuin suomenkieliset, Kaisa Kepsu-Lescelius sanoi.

Moni päättää opiskella Ruotsissa, mutta myös työmarkkinat houkuttelevat. Viime vuonna 1270 suomenruotsalaista muutti Ruotsiin, mikä on suurin määrä sitten 1980-luvun. Kepsu-Lescelius muistuttaa, ettei tämä kuitenkaan ole niin dramaattista – ainakaan vielä.

– Ruotsinkieliset muuttavat kymmenen kertaa useammin Ruotsiin kuin suomenkieliset. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä luvut koskevat vain kahta edellisvuotta, joten kovin kauaskantoisia tulkintoja ei vielä kannata tehdä.

Muutot Suomesta Ruotsiin 2000–2015. Punainen viiva ovat suomenkieliset, sininen viiva suomenruotsalaiset ja harmaa viiva muut kieliryhmät. Kuvakaappaus raportista.
Muutot Suomesta Ruotsiin 2000–2015. Punainen viiva ovat suomenkieliset, sininen viiva suomenruotsalaiset ja harmaa viiva muut kieliryhmät. Kuvakaappaus raportista.

Alueellisia eroja

Muuttovirtauksissa on alueellisia eroja suomenruotsalaisten piirissä. Suurin osa muuttajista tulee urbaaneilta alueilta. Ahvenanmaa on täysin oma lukunsa, eikä sieltä muuttajia ole tutkittu raportissa. Itä-Uudeltamaalta muutetaan vähiten.

– Mielenkiintoinen muutos on se, että yhä useampi uusimaalainen muuttaa Ruotsiin. Muuttajia Uudeltamaalta on jopa enemmän kuin Pohjanmaalta. Varsinkin nuoret Helsingistä ja lähialueilta muuttavat Ruotsiin, Kaisa Kepsu-Lescelius sanoi.

Entä aivovuoto? Katoaako kompetenssia Suomesta Ruotsiin?

– Muuttajien koulutustaso on aika samanlainen kuin 1980-luvulla, eli muuttajilla on hyvin erilaiset taustat.

Kaisa Kepsu-Lescelius muistuttaa kuitenkin, että muuttajat ovat väestön keskiarvoa nuorempia. Monella muuttajalla on ainoastaan perusasteen tai toisen asteen koulutus. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

– Pohjanmaalaiset muuttavat opiskelun perässä, Etelä-Suomesta muuttavilla on korkein koulutustaso. Tämä on monitahoista, Kepsu-Lescelius sanoi.

Heikko paluumuutto

Suomenruotsalaisesta demografisesta näkökulmasta on suuri menetys, että niin moni suomenruotsalainen päättää asua muualla kuin Suomessa.

– Tällä hetkellä Suomi ei houkuttele muuttajia palaamaan. Tämä vaikuttaa demografiaan, vaikkemme edes puhuisi aivovuodosta. Määrällisesti tämä on iso menetys suomenruotsalaisille alueille. Monet muuttajat ovat hedelmällisessä iässä, joten he ”ottavat” myös syntymättömät lapsensa mukaansa.

Raportissa Kaisa Kepsu-Lescelius kirjoittaa, että varsinkin vähemmistöt ovat haavoittuvaisia muuttovirtauksille. Ruotsinkielinen tietämyskanta heikkenee, mutta myös ruotsinkielinen väestö pienenee. Nyt useampi suomenruotsalainen muuttaa Ruotsiin kuin sieltä takaisin.

– On merkkejä siitä, että moni odottaa parempia aikoja ja lykkää takaisinmuuttoa, Kepsu-Lescelius sanoi.

Hän muistutti, että Ruotsiin on muutettu jo kauan, mutta tämänhetkiset, korkeat muuttoluvut pitää kuitenkin huomioida.

– Muutto tuo mukanaan monia hyviä asioita, ja yksilötasolla se on lähes aina myönteinen kokemus. Meidän ei ehkä pitäisi keskittyä tähän muuttopiikkiin, seuraukset suomenruotsalaisille alueille selviävät pitkällä aikavälillä. Meidän pitäisi huolestua pidempiaikaisesta muutosta, Ruotsin ja Suomen välillä muutetaan koko ajan.

Koko raportti on luettavissa (ruotsiksi) Magman verkkosivuilla.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset