Vallanpitäjät kansaa lähempänä 1700-luvulla

Kansan valitsemat poliitikot vakuuttelevat kuuntelevansa kansaa – mutta vallanpitäjien ja kansalaisten välinen kuilu on tuoreen tutkimuksen mukaan tänä päivänä suurempi kuin 1700-luvulla.

Kuva: Per Melander / Uumajan yliopisto Kuva: Per Melander / Uumajan yliopisto

Osa kansasta kävi aktiivista vuoropuhelua Ruotsi-Suomen valtiopäivien kanssa 1700-luvulla. Tämä käy ilmi historioitsija Martin Almbjärin tuoreesta väitöskirjasta, Uumajan yliopisto kirjoittaa tiedotteessa. Valtiopäivät vastaanottivat alamaisiltaan tuhansittain supliikkeja eli anomuskirjelmiä – valituksia, kyselyitä ja ehdotuksia – ja suurin osa näistä eteni jatkokäsittelyyn.

– Vaikka enemmistö kansasta ei tuolloin voinut uneksiakaan hallitus- tai valtiopäiväedustuksesta, tai voinut vaikuttaa siihen, ketkä valtaa käyttivät, he olivat tavallaan lähempänä valtiopäiviä ja hallitusta supliikkien ansiosta kuin mitä tämän päivän kansalaiset ovat, Almbjär sanoo tiedotteessa.

Almbjärin tutkimus osoittaa, että poliittiseen keskusteluun osallistui huomattavasti useampi kuin tähän mennessä on luultu. Myös naiset kirjoittivat supliikkeja, vaikkei heillä ollutkaan asiaa valtiopäiväedustajiksi.

– Supliikkien roolia ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Niiden kirjoittaminen oli oikeus, josta ei haluttu luopua, mutta toisaalta vaatimustasoa lisättiin jotta niiden lukumäärää saatiin vähennettyä. En löytänyt montaakaan supliikkia alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka heillä ilman muuta olisi ollut eniten valittamisen aihetta, Almbjär sanoo.

Almbjär väittelee 2. syyskuuta. Vastaväittäjänä toimii pohjoismaisen historian professori Nils-Erik Villstrand Åbo Akademista Turusta.

Väitöskirja The voice of the people? Supplications submitted to the Swedish Diet in the Age of Liberty, 1719–1772 on luettavissa verkossa.

Teksti: Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset