Henkilötason kohtaamiset tärkeitä pohjoismaisessa yhteistyössä

Projekti Nordic safe cities saattaa Pohjoismaisia kaupunkeja yhteen jakamaan kokemuksiaan ja kehittämään ratkaisuja radikalisoinnin ja ääriajattelun estämiseksi. Addeto on keskustellut projektin hyödyistä Helsingin kaupungin ja Borlängen kunnan edustajien kanssa.

– Nordic safe cities -projektissa saamme uutta tietoa ja laajennamme jo olemassa olevaa. Tämän lisäksi näkökulmamme laajenevat ja samalla rakennamme kansallista ja pohjoismaista verkostoa, Marcus Hjelm Borlängen kunnasta sanoo.

Yhdessä helsinkiläisen kollegansa Kristina Westerholmin kanssa hän nostaa esiin yhteisen pohjoismaisen historian ja yhteiset perinteet.

– Pohjoismaissa ymmärrämme toisiamme eri tavalla kuin esimerkiksi Englantia. Pohjoismaat jakavat saman arvopohjan, Westerholm Helsingin kaupunginkansliasta sanoo.

Hänen mukaansa radikalisoitumista ehkäistään Pohjoismaissa osittain sitä tiedostamatta, hyvien palvelujen, laajan koulutuksen ja terveydenhuollon myötä.

– Emme välttämättä tarvitse isoja projekteja, koska monet asiat ovat jo luonnollinen osa esimerkiksi nuorisotyötämme. Mutta projekti on silti erittäin mielenkiintoinen, ehkä joku on keksinyt hyviä keinoja estää radikalisointia, Westerholm sanoo.

Marcus Hjelmin mukaan kokemusvaihto on arvokasta ja mielenkiintoista, koska yhtäläisyyksistä huolimatta eroja myös löytyy Pohjoismaiden väliltä.

– Meillä on erilaiset edellytykset, koska olemme tehneet erilaisia päätöksiä, mitkä taas ovat johtaneet erilaisiin nykytilanteisiin. Kysymys on kuitenkin kaikille yhteinen, Hjelm sanoo.
 

Pohjoismainen ministerineuvosto koordinoi projektia Nordic safe cities.
Pohjoismainen ministerineuvosto koordinoi projektia Nordic safe cities.

Pohjoismainen yhteistyö tärkeää

Kristina Westerholm. Kristina Westerholm.

Helsinki ja Borlänge ovat toistaiseksi välttyneet suuremmilta ongelmilta radikalisoinnin suhteen, ja Kristina Westerholmin mielestä olisikin mielenkiintoista keskustella jo tehdyistä ratkaisuista – eikä pelkästään katsoa tulevaisuuteen.

– Meidän pitäisi analysoida, mikä yhteiskunnissamme on mahdollistanut yhteiskuntarauhan verrattuna muihin maihin, Westerholm sanoo.

Myös Borlängessä ollaan tyytyväisiä kunnan jo tekemään työhön.

– Olemme keskittyneet sosiaalityöhön ja ehkäisevään työhön. On hienoa nähdä, että olemme tehneet oikeita päätöksiä, Marcus Hjelm sanoo.

Projektin kautta hän kuitenkin toivoo saavansa useampia näkökulmia työhön.

– Haluamme osittain saada vahvistuksen jo tekemästämme työstä, mutta haluamme myös että työtämme kyseenalaistetaan. Miten me toimimme verrattuna muihin, Hjelm sanoo.

Kristina Westerholmin mielestä juuri pohjoismainen yhteistyö on tässä yhteydessä tärkeää.

– Tuntuu siltä, että hyödymme enemmän yhteistyöstä Pohjoismaiden kanssa kuin muiden Euroopan maiden.

Keskustelut johtavat konsensukseen

Marcus Hjelm. Marcus Hjelm.

Sekä Hjelm että Westerholm arvostavat henkilökohtaisia tapaamisia ja keskusteluita naapurimaiden kollegoiden kanssa. Alueellisella tasolla on helpompi kohdata kuin valtiollisten projektien kautta – varsinkin jos projektit eivät tunnu olennaisilta omalle kunnalle. Sen sijaan voidaan yhdessä miettiä ruohonjuuritasolla tapahtuvaa työtä.

– Suurissa kokouksissa on usein puhetta siitä, kuinka hyvin joku projekti toimii, mutta vaikeista asioista puhutaan harvemmin avoimesti. Kun kohtaamme pienissä ryhmissä, saamme konkreettisia vinkkejä ja tukea toisiltamme, Kristina Westerholm sanoo.

Myös Marcus Hjelm painottaa, kuinka tärkeää on keskustella ja pohtia asioita.

– Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, joihin ei löydy helppoja vastauksia tai ratkaisuja. Mielestäni keskustelut kuitenkin usein johtivat konsensukseen, mikä on hienoa.

Vaikka radikalisointi toistaiseksi on marginaalinen ilmiö sekä Helsingissä että Borlängessä, työtä on kuitenkin tärkeää jatkaa.

– Tietous on tärkeää. Ei pidä ajatella, että tämä ei voisi koskaan tapahtua meillä, Kristina Westerholm sanoo.

Lue lisää Nordic safe cities -projektista

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset