Vieraskynä: Myötä- ja vastoinkäymisissä – Suomi ja Ruotsi nyt ja tulevaisuudessa

Yllä oleva otsikko toimi myös otsikkona kirjalle, jolla ruotsalainen Merkkivuoden järjestö vuosina 2008–2009 halusi juhlistaa ja edistää Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita.

14. toukokuuta 2009 Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat yhteiseen kokoukseen Hämeenlinnaan – kokous oli ensimmäinen, johon kummankin maan hallitukset osallistuivat. Silloin oli kulunut 200 vuotta Suomen ja Ruotsin erosta 600 vuoden yhteiselon jälkeen. Toiveeni on, että vuoden 2009 kokousta seuraisi uusia kokouksia.

Hämeenlinnan kokouksen tarkoituksena oli aloittaa maidemme yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Alla mainitsen lyhyesti ehdotetun yhteistyön pääpiirteitä:
 

  • Pohjoismaiden tulisi yhdistää voimansa edistääkseen maiden kansainvälistä vaikutusta.
  • Protektionismia pitää torjua.
  • Itämeren tilaa pitää kohentaa.
  • Suomen ja Ruotsin tulee ottaa aktiivinen rooli ilmastoneuvotteluissa.
  • Syventää jäänmurtajien yhteistyötä sekä vakiinnuttaa turvallisempi väylä Merenkurkussa.
  • Tehdä yhteistyötä malmin ja metsän hyödyntämisessä.
  • Poistaa ihmisten ja yritysten liikkuvuuden turhia rajaesteitä.
  • Syventää puolustuspoliittista yhteistyötä.


Kirjan kattavin suunnitelma Merkkivuodelle koski Hanasaaren valmistelemaa asiakirjaa, jossa keskityttiin kulttuuriin, koulutukseen ja tutkimusyhteistyöhön EU:ssa ja globaalilla tasolla. Suurin osa tästä työstä esitettiin Tukholmassa järjestetyssä tulevaisuuskonferenssissa 17. maaliskuuta 2009.

Tällä saralla maidemme hallitukset olivat yksimielisiä – yhteistyötä haluttiin vahvistaa laajentamalla julkista tutkimusrahoitusta. Suunnitelman mukaan rahoitus koskisi ainakin tiettyjä tarkoin valittuja temaattisia alueita ja tutkimusohjelmia. Hallitukset kannattivat myös yhteistä tutkimusohjelmaa, joka keskittyisi pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Asia koettiin tärkeäksi saada käyntiin heti, jotta tulokset voitaisiin arvioida keväällä 2014.

Merkkivuosina ja muissa poliittisissa juhlapuheissa on kuitenkin tapana puhua suurin sanoin. Toisin sanoen ei voida olettaa, että kaikkien puheiden lupaukset pidetään. Näin ei käynyt tälläkään kertaa. Tuskin kukaan Suomen ja Ruotsin hallituksen jäsenistä miettii yllä olevaa listaa päivittäin. Vuoden 2009 jälkeen ainoastaan puolustuspoliittinen yhteistyö on syventynyt.

Nyt toiveeni laajemmasta yhteistyöstä lepää siviiliyhteiskunnan harteilla. Tämän takia olenkin erittäin onnellinen siitä, että Addeto perustettiin Merkkivuoden 2009 seurauksena. Kahdenvälinen panostus, joka epäilemättä syntyi tämän vuoden aikana, on Addeton kautta saanut jatkumoa. Ja sitä vaaditaan, jotta konkreettinen yhteistyö toteutuisi.

Addetosta on tullut moottori, jota tarvitaan jatkuvuuden turvaamiseksi. Addeton kautta on voitu tunnistaa ja huomioida tieteellisiä eroja ja puutteita maiden välillä ja samalla tuoda esiin uutta tietoa. Lisääntynyt tutkimustyö on saanut piristystä Addeton tietokannan kautta. Tietokanta sisältää materiaalia lähes 50 yliopistosta, ja sen avulla tutkijat ovat luoneet kontakteja.

Addeton kautta tapahtuva yhteistyö on erittäin tärkeää sekä Suomelle että Ruotsille. Meitä on yhä suurempi joukko, joka voi todistaa, kuinka merkittävää rajojen yli tapahtuva yhteistyö on sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Dan Brändström
Professori ja Hana-Academyn puheenjohtaja

Dan Bränström aloittaa Addeton vieraskynä-sarjan. Kommentoi mielellään hänen ajatuksiaan Addeton Facebook-sivuilla. Haluaisitko sinä jakaa ajatuksiasi Suomesta ja Ruotsista Addeton lukijoille? Lähetä sähköpostia Michaela von Kügelgenille: michaela.vonkugelgen@gmail.com
 

Arkisto

Uusimmat uutiset