”Eurooppa ei pääty Helsinkiin ja Tukholmaan”

Merenkurkun alueen yhteistyö on tärkeää sekä Suomelle että Ruotsille, mutta yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistä vaikuttamista. Uumajassa järjestetyssä seminaarissa useat puhujat nostivat esiin maan rajat ylittävän yhteistyön hyödyt.

– Vaikuttaessamme yhdessä teemme enemmän kuin yhteistyötä. Myös tiedon ja viestinnän välillä on eroja, Ruotsin Länsipohjan (Västerbotten) maaherra Magdalena Andersson sanoi.

Hän oli yksi monista, joka sai puheenvuoron toukokuussa Uumajassa Hanasaaren, Uumajan ja Vaasan järjestämässä seminaarissa ”Samarbete i den nordliga regionen” (yhteistyö pohjoisilla alueilla). Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman nosti esiin kuinka tärkeää paikallinen integraatio on – se oli myös toiminut seminaarin innoittajana.

Päivän aikana yhteistyötä ja yhteisvaikuttamista käsiteltiin monessa puheenvuorossa. Magdalena Anderssonin mukaan yhteistyön ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että samoja asioita tehdään Merenkurkun kummallakin puolella.

– Yksi voi tehdä yhtä, toinen toista. Silloin syntyy synergiaa.

Tärkeää laajentaa näkökulmaa

Magdalena Andersson huomautti myös, ettei Merenkurkun alueen kannata unohtaa Norjaa – suhteet sinne ovat tärkeitä. Myös Uumajan infrastruktuuristrategi Isabella Forsgren nosti esiin yhteistyön Norjan kanssa.

– Juuri nyt meillä on paljon suunnitelmia E12-valtatien suhteen, olemme kutsuneet sekä Suomen että Norjan keskustelemaan kanssamme. Meidän pitää laajentaa näkökulmaamme ja nähdä E12 osana eurooppalaista tieverkostoa, Forsgren sanoi.

E12 Atlantica transport on hanke, jossa laaditaan strategioita ja suuntaviivoja rajat ylittävää kuljetussuunnittelua ja reittikehitystä varten. Toinen suuri projekti on Midway Alignment of the Bothnian Corridor. Se on EU-hanke, joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä – seutujen, jotka varmistavat vilkkaan lauttaliikenteen.

– Eurooppa ei pääty Helsinkiin tai Tukholmaan. Kasvukäytävään kuuluu Helsinki, Hämeenlinna ja Tampere, mutta nyt sitä pidennetään Seinäjoelle, Vaasaan ja Uumajaan, Vasekin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim sanoi.
 

Kuva: Midway Alignment.
Kuva: Midway Alignment.

Uusi yhteistyöalue

Liikenne ja infrastruktuuri ovat tärkeitä Merenkurkun alueelle. Puheenvuoronsa aikana Uumajan kunnallisneuvos ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Lindberg nosti esiin alueen mahdollisuudet.

– Nyt meillä on mahdollisuus luoda uusi yhteistyöalue Kööpenhaminan ja Malmön tavoin. Tämä vaatii paljon suunnittelua ja energiaa, mutta kaikki on mahdollista, jos teemme sen yhdessä.

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern muistutti myös siitä, että nyt pitäisi vaihtaa näkökulmaa.

– Tämä saattaa kuulostaa järjettömältä, mutta suuri osa ajastamme kuluu siihen, että yritämme muistuttaa viestintäministeriötä ja Liikennevirastoa Suomen olemassaolosta Kehä kolmosen ulkopuolella.

Hänen mukaansa näkökulma on kutistunut liian monessa suomalaisessa ministeriössä.

– Meidän pitäisi saada muu Suomi tajuamaan, että Kvarken Ports (Vaasan ja Uumajan yhteisesti omistama satamayhtiö) on ainutlaatuinen hanke. Olemme jo osa Euroopan politiikkaa, ja siellä saamme tunnustusta, mutta Suomessa meidät hylätään, Jern sanoi.

Sekä Riitta Björkenheim että Isabella Forsgren nostivat esiin Midway Alignment -hankkeen merkityksen.

– Olisi todella tärkeää toteuttaa hanke, Forsgren sanoi.

Korvata toisen puutteet

Myös koulutuksen puolelta löytyy useita mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisvaikuttamiseen. Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulun rehtori Sofia Lundberg ehdotti muun muassa yhteisiä tutkimusprojekteja, yhteisiä lopputöitä Vaasan ja Uumajan opiskelijoille sekä mahdollisuutta opettajille liikkua maiden välillä.

– Yhteisvaikuttamista voisivat myös olla yhteiset post doc -virat esimerkiksi energia-alalla, mutta tätä varten tarvitaan rahoitusta. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, mutta ne pitää havaita ja konkretisoida, Lundberg sanoi.

Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm sanoi kuitenkin, ettei Vaasan ja Uumajan välistä yhteistyötä aina oteta vastaan avosylin.

– Kansainvälistymisestä puhutaan paljon, mutta Suomessa ministeriö on ymmällään, kun kerromme tekevämme yhteistyötä Uumajan kanssa, Åkerholm sanoi.

Hän puhui myös työnjaosta – Uumaja korvaa Vaasan puutteet ja toisinpäin. Uumajan kauppakorkeakoulun professori Lars Hassel huomautti, että Uumajalla ja Vaasalla on monilla alueilla heikot resurssit, ja tämän takia kaupunkien pitäisikin pyrkiä vahvistamaan toisiaan.

– Tämän pitää tapahtua ruohonjuuritasolla, mutta on myös tärkeää luoda institutionaalisia mahdollisuuksia yhteistyölle. Meillä on jo hyvä kasvupohja, koska olemme löytäneet toisemme. Kehitys tapahtuu hitaasti, mutta olemme menossa oikeaan suuntaan, Hassel sanoi.

Johnny Åkerholmin mukaan tutkimuksen ja opetuksen pitää aina olla kansainvälisellä tasolla.

– Sen takia meidän pitäisi erikoistua tutkimusaloihin, jotka ovat tärkeitä Merenkurkun alueelle.

Päämääränä pohjoismainen osaamiskeskus

Kansanedustaja, Pohjanmaan liiton puheenjohtaja ja Vaasan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand (rkp) nosti esiin maiden läheisyyden suurena kilpailuetuna.

– Yhteistyöstä puhutaan aina paljon, mutta täällä vaikutamme oikeasti yhdessä. Esimerkiksi teollisuuden puolella olemme pääkaupunkejamme paljon edellä. Nyt meidän pitää tähdätä pohjoismaiseksi osaamiskeskukseksi.

Strand nosti esiin Vaasan energiaklusterin, ja huomautti kuinka tärkeää on, että kaikki alueella asuvat voivat kiinnostua energiakysymyksistä. Yksi tapa herättää kiinnostusta olisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa.

– Päämäärämme pitäisi olla, että kaikki, mitä teemme Merenkurkun alueella, voitaisiin standardisoida ja viedä maailmalle – varsinkin energiaan liittyvät ratkaisut. Täällä luomme huomisen liiketoimintastandardit. Merenkurkun alueen pitäisi olla kärjessä kehittämässä uusia taloudellisia ratkaisuja, Strand sanoi.

Hän ei kuitenkaan halua unohtaa yhteistyötä aivan tavallisten ihmisten välillä.

– Voisiko yhteinen Merenkurkkufestivaali olla mahdollisuus? On tärkeää panostaa yhä enemmän ihmisten väliseen yhteistyöhön, me tarvitsemme kansan tuen.

Maaherra Magdalena Andersson päätti seminaarin lyhyellä puheenvuorolla.

– Näiden tahdonilmaisujen, positiivisten johdantojen ja yhteisten visioiden avulla yhteistyötä ja yhteistä vaikuttamista on hyvä jatkaa tämän päivän jälkeen, Andersson sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Tags: yhteistyö

Arkisto

Uusimmat uutiset