Vanhaa vihaa uusissa kanavissa

Vihaa ilmaisevat ihmiset eivät ole uusi ilmiö, mutta digitaalisen tekniikan yleistymisen myötä vihaajat löytävät toisensa aiempaa helpommin.

Heléne Lööw, historian dosentti Uppsalan yliopistolla, tutkii viharikoksia ja sosiaalista mediaa. Hän sanoo forskning.se-sivustolle vihan ennemmin tai myöhemmin saavan seurauksia. Koska vihaajat löytävät hengenheimolaisia aiempaa helpommin, heidän käsityksensä vahvistuvat entisestään ja se myös ruokkii vihaa.

– Nettiviha on samaa vanhaa vihaa kuin aikaisemmin, vain viestimet muuttuvat. Erona on se, että aikaisemmin vihaajat saattoivat olla yksin vihansa kanssa, Heléne Lööw sanoo forskning.se:lle.

Suomalaiset tutkijat ovat tehneet samankaltaisia päätelmiä siitä, että viha ruokkii vihaa. Tutkimus “Exposure to online hate material and social trust among Finnish youth” julkaistiin viime vuonna tiedelehdessä Information Technology & People.

– Ihminen tulkitsee asioita niin, että ne vahvistavat omia ennakkoluuloja, taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta sanoi Helsingin Sanomille syksyllä.

Viha on hauskaa?

Nykyään moni kirjoittaa omalla nimellään tekstejä jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta viranomaiset eivät ehdi puuttua kaikkeen.

– Vihainen netinkäyttäjä voi helposti häiritä jopa satoja muita joutumatta kohtaamaan minkäänlaisia seurauksia, sosiaalipsykologian apulaisprofessori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta sanoi HS:lle.

Filosofian tohtori David Brax joka tutkii viharikoksia eurooppalaisesta perspektiivistä Göteborgin yliopistolla sanoo, että viharikolliset voidaan jakaa neljään kategoriaan: niihin, jotka levittävät vihaa koska se on hauskaa; niihin, jotka vihaavat kostaakseen; niihin, jotka ovat ideologian motivoimia sekä niihin, jotka puolustautuvat muuttuvaa yhteiskuntaa vastaan.

– Vielä ei ole selvitetty, miltä vihan ja yhteiskunnan välinen suhde kokonaisuutena näyttää. Vaikka viharikoksia ilmoitetaan yhä enemmän, suurin osa tutkimuksista osoittaa, että asenteet parantuvat, varsinkin maahanmuuttajia ja homoseksuaaleja kohtaan. Yhteiskunnallisten asenteiden ja tämänkaltaisten rikosten välinen suhde ei siis millään muotoa ole yksiselitteinen, Brax sanoo forskning.se:lle.

Teksti: Mira Honkavaara / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset