”Todellisuus ei noudata lokeroita”

Laatujournalismi vaatii aikaa ja tekijöitä. Elokuussa Tampereen yliopiston vierailijaprofessorina aloittava Hanna Nikkanen toivoo, että isot mediatalot jaksaisivat jatkossakin tehdä laadukasta journalismia sisältö edellä.

Kuva: Eeva Anundi. Kuva: Eeva Anundi.

– Toimittajia irtisanotaan ja työnteon tavat muuttuvat. Taantuma tuottaa median heikkenemistä, Hanna Nikkanen sanoo.

Hän puhuu median kriisistä vaikeana välihetkenä.

– Tämä on auringonlaskun aika vanhalle medialle, ja sisällön kannalta heikko hetki. Nyt tarvitaan laatujournalismia, kuka selittäisi lukijoille kaiken?

35-vuotias Hanna Nikkanen on kaikkien aikojen nuorin vierailijaprofessori Tampereen yliopistolla, ja hänellä on jo pitkä meriittilista. Hän on ollut perustamassa Fifiä (Voimaa) ja Long Playtä, ja hän uskoo journalismiin. Varsinkin uusiin julkaisumuotoihin.

– Historiallisesti katsottuna netti on vielä uusi juttu, vakiintumista ei ole vielä tapahtunut. Vaikka vanha media näivettyy, syntyy koko ajan uutta.

Nikkanen puhuu journalismista mieluiten positiivisten ideoiden kautta. Hän nostaa muun muassa esiin Poynter Instituutin uudet tutkimustulokset, joiden mukaan ihmiset oikeasti haluavat lukea pitkiä juttuja myös netissä.

– Yleisö haluaa kuluttaa kunnianhimoista sisältöä, mutta hyvän sisällön tekeminen on tietenkin kalliimpaa kuin huonon tekeminen.

Tutkimustulokset osoittavat, että laatujournalismillakin voi pärjätä, ja että se voi olla taloudellisesti kannattavaa.

– Minulla on nyt aika hyvä fiilis, mutta tämä vaatii 5–10 vuotta testailua.

Hanna Nikkanen puhuu muun muassa journalistisista start upeista, joita tulee koko ajan lisää. Uskallusta uuteen tarvitaan, mutta uuden tekeminen vaatii myös aikaa ja kärsivällisyyttä. Yhtä asiaa pitää tehdä kunnolla, ja myös antaa sille mahdollisuus onnistua.

– Kukaan ei ehdi sanoa toimiiko joku vai ei. Nyt monet toimitukset ovat kuin liikaa kahvia juonut ihminen. Sännätään koko ajan seuraavaan, Hanna Nikkanen toteaa.

Ei pelkästään väkivaltaista sirkusta

Jo pitkään jatkuneet uudistusaallot ovat Hanna Nikkasen mielestä sisällölle haitallisia, jos ne johtavat lyhytjänteiseen suurten kävijämäärien metsästykseen.

– Ongelma on, että samalla, kun me toimittajat etsimme alamme uusia toimintatapoja, meidän pitäisi selittää lukijoille maailmaa. Pelkään, että hyvän ja perinteisen journalismin katkos saattaa tapahtua, jos uusi toimittajasukupolvi joutuu työllistämään itsensä ilman mahdollisuutta oppia kokeneemmilta kollegoilta. Nyt tarvitaan laatujournalismia, tulevan ajan perustuksia rakennetaan jo nyt.

Nykypäivän journalismissa kohut korostuvat, ja Nikkanen toivookin, että journalismia tehtäisiin eri edellytyksillä kuin esimerkiksi kun tosi-tv:tä.

– Nyt lähtökohtana on usein ”kuka saisi tämän räjähtämään käsiin”, ja saada debatin eri osapuolet järkyttymään.

Nikkasen mukaan tämä on tehokas tapa tosi-tv:ssä, mutta ei journalismissa.

– Kun halutaan keskustella esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä, ”verta kentälle” -mentaliteetti on vastuuton. Ei pitäisi ajatella, että ainoa tapa saada ihmisten huomio on tehdä väkivaltaista sirkusta.

Nykyään myös sosiaalinen media vaikuttaa mediaan paljon, ja mediaa kritisoidaankin some-kohuista.

– Kärjistävää ja pinnallista journalismia perustellaan sillä, että se on valitettavasti ainoa asia, mitä yleisö haluaa.

Journalistin haastattelussa Nikkanen kritisoi muun muassa A2 turvattomuus -illasta käytyä keskustelua, joka jäi muutaman päivän kohuksi. Hän toivoisi, että monimutkaisista asioista voitaisiin keskustella pidempään.

– Pelotti hieman puhua A2-illasta, ei minulla ole mitään valmiita ratkaisuja tähän. Somessa kohut korostuvat, mutta median kysymyksenasettelu vaikuttaa myös.

Hanna Nikkanen katsoo kuitenkin tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

– Monet ovat ymmärtäneet, etteivät klikkiotsikot välttämättä ole oikea tapa toimia. Ne ovat vaikuttaneet maineeseen, ja jotkin mediatalot ovat jo niistä luopuneet.

”Suomessa media pelkistää liikaa”

Hanna Nikkasen mukaan voisimme Suomessa myös oppia paljon Ruotsilta. Hänen mukaansa maiden välillä on merkittäviä eroja muun muassa siinä, minkälaista keskustelua käydään tai miten uutisia ja ilmiöitä analysoidaan.

– Suomessa on hanakammin vedetty johtopäätös, että lukijat ovat hieman tyhmiä. Ruotsissa käydessäni kadehdin heidän tapojaan toimia, Nikkanen sanoo.

Ruotsissa uutisaiheita ei pelkistetä kahden ääripään kiistaksi yhtä usein kuin Suomessa. Syväluotaavaa journalismia tehdään enemmän.

– Suomessakin voisimme tarttua monimutkaisiin kysymyksiin, ja herättää lukijassa ristiriitaisia tunteita. Pohjoismaissa voi varautua siihen, että yleisö on tottunut lukemaan. 

Hanna Nikkasen mukaan kärsimme Suomessa siitä, että media pelkistää liikaa ja odottaa liian vähän yleisöltä.

– Ei saa puuttua liian vaikeisiin asioihin. Ihan kuin kananmunankuorilla käveltäisiin.

Esimerkkinä hän nostaa esiin, että Ruotsissa taloudesta voi sanoa enemmän, kun asiaa ei tarvitsee tiivistää kolmeen selkeään pointtiin.

– Jos Ruotsissa maailma ei kaadu vaikka analyysi on moniäänisempää, niin ei se varmaan täälläkään kaatuisi, Nikkanen sanoo.
 

Kuva: Arttu Muukkonen.
Kuva: Arttu Muukkonen.

Journalismi nykymaailman tasolle

Tampereen yliopiston vierailijaprofessorina Hanna Nikkanen haluaa korostaa journalismin monimuotoisuutta. Nykypäivän journalismia ei voida jakaa kotimaan ja ulkomaan uutisiksi – globalisaation myötä kaikki liittyy kaikkeen.

– Todellisuus ei noudata lokeroita. On kyettävä käsittelemään useampaa asiaa kerralla.

Opiskelijoille Nikkanen haluaa opettaa tutkivan journalismin työkaluja.

– Esimerkiksi taloutta ja ympäristöä voidaan tutkia samaan aikaan, ja yhteistyötä voidaan tehdä eri asiantuntijoiden kanssa ja kielirajojen yli.

Hanna Nikkasen mukaan taloudessa ja maailmassa tapahtuu todella paljon, mutta journalismin tekemisen tapa on juuttunut viime vuosisadalle.

– Ihan hillitöntä, että cross border journalismia aletaan vasta nyt opettaa. Panaman paperit ovat esimerkki tämäntyylisestä journalismista. Ihanaa, että tätä tapahtuu, mutta vähän myöhäistä – talousjärjestelmämme on muuttunut jo parikymmentä vuotta sitten. Toivoisin, että journalismia tehtäisiin nykymaailmassa, niin että tekemisen tavat seuraisivat todellisuuden muutoksia ripeästi.

Nikkaselle journalismin ensisijainen missio on kulkea yleisön rinnalla, ja auttaa yleisöä ymmärtämään kaikkea heille oleellista.

– Toimittajan tehtävä on tietää vähän enemmän kuin lukijan.

Haastattelun aikana Hanna Nikkasen puheessa korostuu yhteistyö. Vierailijaprofessorina hän näkee itsensä kollegoiden kesken. Suunnitteilla on muun muassa joku isompi yhteinen hanke.

– Ihana tilanne saada tehdä isolla joukkueella.

Hän kritisoi suuntaa, jossa yhä useampi toimii free-journalistina.

– Ei ole hyvä suunta, että ihmisten yksinyrittäminen lisääntyy. Tämä on ammatti, johon opitaan yhteistyössä.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Tampereen yliopiston tiedote
 

Arkisto

Uusimmat uutiset