Maahanmuuttajat hitaasti kiinni työelämään

Minkälaisia oppeja Ruotissa on saatu maahanmuutto- ja integraatiokysymyksissä? Miten pakolaiset saadaan kiinni työelämään? Muun muassa näistä asioista keskusteltiin ajatushautomo Magman maaliskuussa järjestämässä seminaarissa.

Ensimmäisen puheenvuoron sai valtiotieteilijä, kiistelty kirjailija ja ajatushautomo Timbroon kytketty Andreas Johansson Heinö. Hänen mukaansa Ruotsissa on viime vuosien aikana tehty selkeitä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Yksi virheistä on, että vakiintuneet puolueet lopettivat keskustelun integraatiosta.

– Ruotsin porvarillisen blokin Allianssin vaalimanifestissa vuodelta 2014 integraatiota tai syrjäytymistä ei mainittu sanallakaan. Sosiaalidemokraatit päättivät vuotta aikaisemmin lopettaa integraatiosta puhumisen. He totesivat, että Ruotsissa on ongelmia rasismin kanssa, ei integraation, Johansson Heinö sanoi.

Hänen mukaansa integraatiosta puhuminen katosi päiväjärjestyksestä, koska siitä puhumisen pelättiin suosivan Ruotsidemokraatteja. Hän huomauttaa, että tämä puoluetaktiikka ei toiminut. Puolueiden pitää harjoittaa politiikkaa, jonka avulla pakolaiskysymyksiä voidaan käsitellä. Nyt Ruotsidemokraatit ovat saaneet luoda agendan monissa kysymyksissä. 

– Koska keskustelun jatkuvuus puuttui, Ruotsin valmistautuminen pakolaisten suureen määrään viime vuonna oli puutteellinen, Johansson Heinö sanoi.

Jotta integraatio-ongelmilta vältyttäisiin, rasismin ja syrjinnän torjumisesta keskusteltiin jonkin aikaa enemmän. Tällä hetkellä keskustellaan enemmän työ- ja asuntomarkkinoista, jotta taas päästäisiin käsiksi integraatiokysymyksiin Johansson Heinö kertoi.

– Tämänhetkisessä retoriikassa integraatio on tärkein kysymys.

Ei maahanmuuttajamaa luonteeltaan

Integraatiopolitiikassa on Andreas Johansson Heinön mukaan tehtävä kolme valintaa. Ensimmäinen on se, vastaanottaako maa paljon vai vähän maahanmuuttajia. Toinen on päätös siitä, haluaako maa harjoittaa monikulttuurista ideaalia vai mukautumispolitiikkaa.

– Esimerkiksi Ranska on valinnut mukautumisen tien. Ruotsissa on 1970-luvulta lähtien puhuttu monikulttuurisuuden puolesta.

Monikulttuurisuus kohtaa kuitenkin ongelmia Ruotsissa. Johansson Heinön mukaan maahanmuuttajilla on vaikeuksia päästä osaksi yhteiskuntaa. Sanassa ”ruotsalainen” on vahvat konnotaatiot.

– Ruotsi ei ole luonteeltaan maahanmuuttajamaa, ja ruotsalaisuuden koetaan usein olevan jonkin muun vastakohta.

Kolmas valinta liittyy julkisen sektorin kokoon.

– Ongelma on, ettemme voi yhdistellä näitä kolmea epäloogisesti. On esimerkiksi vaikeaa ylläpitää suurta julkista sektoria ja samalla vastaanottaa paljon maahanmuuttajia. Ruotsi on silti yrittänyt tehdä tätä, Johansson Heinö sanoi.

Turvapaikanhakija voi hakea töitä

Seminaarin toinen puhuja, ajatushautomo Foresin varatoimitusjohtaja Andreas Bergström, antoi katsauksen Ruotsin maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaan. Hän huomautti, että Ruotsi kauan oli maa, josta muutettiin pois – monet ruotsalaiset muuttivat muun muassa Amerikkaan.

Nyt Ruotsiin muutetaan monesta eri syystä – muun muassa jo Ruotsissa asuvien omaiset muuttavat Ruotsiin, Ruotsiin tulee turvapaikanhakijoita ja on myös työn perässä muuttavia.

– Jokainen, jolla on työsopimus saa tulla Ruotsiin, Bergström sanoi.

Sama koskee myös turvapaikanhakijoita.

– Turvapaikanhakija voi hakea töitä alusta lähtien. Hakemusprosessille voi viitata kintaalla, jos saa töitä. Järjestelmä on tehty rohkaisemaan työnhakua.

Työn saanti saattaa kuitenkin kestää kauan.

Maahanmuuttajat ryhtyvät myös herkemmin yrittäjiksi kuin Ruotsissa syntyneet. Parhaat työmarkkinat löytyvät suurkaupungeista kuten Tukholmasta – sieltä töitä löytyy nopeammin kuin muualta. Kansalaisyhteiskunnalla on myös tärkeä rooli integraatioprosessissa.

– Yhdistystoiminta antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden tavata alueella asuvia ihmisiä, Bergström sanoi.

Lisää tietoa ja tarkempia lukuja löytyy Andreas Bergströmin esitelmästä (ruotsiksi), joka on ladattuna Magman verkkosivuilla.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset