Twitter – eliitin media vai uusi keskusteluareena?

Miltä näyttää vaalikeskustelun live-tviittaus tai miten yritykset voivat hyödyntää Twitteriä viestinnässään? Tammikuun lopulla suomalaiset Twitter-asiantuntijat kahdeksasta yliopistosta kokoontuivat Tampereen yliopistolle Twitter viestintänä -seminaariin.

Seminaarin ideana oli käsitellä viestintää Twitterissä eri näkökulmista. Päivän aikana kuultiin 17 esitelmää.

– Seminaarissa puhuttiin Twitterin käytöstä muun muassa politiikasta, urheilusta ja sukupuolesta keskusteltaessa. Seminaarissa puhuttiin myös siitä, miten tviiteistä voi tunnistaa tunteita ja havaita sävyjä, ja miten tätä voisi hyödyntää esimerkiksi liiketoiminnan kehityksessä, tutkija Annina Eloranta kertoo.

Eloranta, joka järjesti seminaarin professori Pekka Isotaluksen kanssa, on itse ollut mukana projektissa, jossa on tutkittu live-tviittaamista vaalikeskusteluissa. Seminaari toimi samalla tämän tutkimuksen päätösseminaarina. Päivän aikana keskusteltiin muun muassa siitä, onko Twitter eliitin media.

– On tiedossa, että jossain määrin Twitter on politiikasta kiinnostuneiden ja viestintäammattilaisten keskustelukenttä. Twitter on myös erittäin pääkaupunkikeskeinen. Tämä pitää muistaa, kun Twitteristä puhutaan kansalaiskeskustelun areenana, Eloranta sanoo.

Suomessa aktiivisia Twitter-käyttäjiä on noin 50 000.

– Twitter kasvattaa yhteiskunnallisen keskustelun roolia. Esimerkiksi kevään 2015 hallitusneuvotteluiden aikana pääministeri Juha Sipilä usein tviittasi hallitusneuvotteluista, ja media kirjoitti uutisia tviittien pohjalta. Poliittisessa viestinnässä Twitter on todella tärkeä.

Annina Eloranta toteaa, että Twitter antaa mahdollisuuden uudenlaiseen viestintään.

– Oma sanoma pitää osata sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Vaalikeskustelussa otettiin kantaa

Live-tviittaus-projektissa tutkittiin yhteensä 26 372 livetviittiä MTV3:n ja Ylen vaalikeskusteluista. Molempien keskusteluiden aikana tviittejä lähetti noin 3200 uniikkia tviittaajaa.

– Tviittaajien määrä on aika pieni, jos ajatellaan, että vaalikeskusteluja seuraa satoja tuhansia ihmisiä. Toisaalta voidaan miettiä, mikä muu keskusteluareena keräisi yhtä vaivattomasti samanaikaisesti yhteen tuhansia kotisohvillaan istuvia ihmisiä keskustelemaan politiikasta, Annina Eloranta sanoo.

Projektin tutkimusryhmä luki manuaalisesti kaikki tviitit. Huomio oli sisällössä, pääasiassa tutkittiin neljää eri asiaa. Millaisia tviitit olivat tyyliltään, mitkä teemat herättivät eniten keskustelua, millaiset vaikutelmat puoluejohtajista näkyi Twitterissä sekä mitkä aiheet synnyttivät vuorovaikutusta.

– Kantaa ottavat tviitit olivat suosituimpia, moni halusi selkeästi tuoda esiin mielipiteitään. Aikaisemmin Twitter on koettu enemmän tiedonvälityksenä, mutta tämä ei näytä pitävän paikkansa ainakaan live-tviittaamisen kohdalla.

Puheenaiheista ja teemoista puolueiden puheenjohtajat herättivät eniten keskustelua.

– Ihmiset kiinnostavat aina, mutta tämä on myös osa politiikan henkilöitymistä, Eloranta sanoo.

Myös vaalikeskusteluiden luonne herätti paljon keskustelua. Muun muassa toimittajien roolia kyseenalaistettiin.

– Kaivattiin enemmän arvokeskustelua – keskustelua tasa-arvosta, ympäristöstä ja koulutuksesta. Vaalikeskusteluilla on selkeästi päivittämisen tarve. Nykyisessä muodossa toimittajan rooli on aika vahva, mutta onko tämä tarpeen? Olisi ehkä aika muuttaa vaalikeskustelujen toimintatapaa, Annina Eloranta sanoo.

Seminaariohjelma
Tampereen yliopiston tiedote projektista

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset