”Liikkuvat äänestäjät hakevat vaihtoehtoa”

Ovatko nuoret ikäluokat vanhempia liberaalimpia? Miten tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuuluminen vaikuttaa arvoihin ja puoluevalintaan? Jussi Westinen on tarkastellut poliittisia jakolinjoja 2000-luvun Suomessa tuoreessa väitöskirjassaan.

 

– Vanhat jakolinjat kuten äidinkieli, työpaikka ja ammatillinen yhteiskuntaluokka näkyvät edelleen – varsinkin vanhojen puolueiden äänestäjissä, Åbo Akademista väitellyt Jussi Westinen (kuvassa) sanoo Addetolle.

Vanhoilla puolueilla hän tarkoittaa Keskustaa, SDP:tä, RKP:tä ja Kokoomusta. Westinen on väitöskirjaansa varten analysoinut vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleista tehtyjä kansallisten vaalitutkimusten kyselytutkimusaineistoja. Vuonna 2011 oli nähtävissä selvää muutosta Perussuomalaisten suuremman kannatuksen myötä.

– Silloin esiin nousi uusi jakolinja: keskusteltiin enemmän maahanmuutosta ja EU:sta. Ne asettavat äänestäjiä vastakkain ammatin ja koulutuksen mukaan, Westinen kertoo.

Tutkimuksessaan Westinen analysoi tilastollisin monimuuttujamenetelmin, miten tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuuluminen vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin sekä puoluevalintaan. Hän on myös analysoinut miten tietyt arvot ja asenteet vaikuttavat puoluevalintaan.

– Usein väitetään  nuorempien sukupolvien olevan postmaterialistisempia ja integraatiomyönteisempiä, mutta tämä ei näy sosiokulttuurisella ulottuvuudella eikä EU-ulottuvuudella.

Sen sijaan nuoret suhtautuvat vanhempia sukupolvia liberaalimmin seksuaalivähemmistöihin.

– Mutta maahanmuutto, ruotsin kieli ja ympäristönsuojelu jakavat nuorempia, Westinen sanoo.

Nuorempien ja vanhempien sukupolvien välillä näkyy kuitenkin tiettyjä eroja arvoulottuvuuksilla.

– Suuret ikäluokat antavat enemmän painoarvoa hajautetun hyvinvointivaltion mallille, he ovat kiinnittyneet siihen ideaaliin.

”Monet eivät tiedä, ketä äänestää”

 

Jussi Westinen toteaa, että suomalaiset kokevat politiikan monimutkaisena.

– Se johtuu osittain puoluejärjestelmän luonteesta. Ennen vaaleja puolueilla voi olla aivan eri äänenpainot ja erimielisyydet saattavat olla suuria, mutta vaalituloksesta riippumatta poliittisessa työssä tehdään pragmaattisia päätöksiä.

Westisen mielestä konsensuksen tavoittelu on ollut hyvin hallitseva piirre Suomessa, vaikka yhteistyö yleensä johtaa siihen, ettei omaa äänestäjäkuntaa voi palvella kuten on luvattu.

– Tämä johtaa turhautumiseen. Aikaisemmin Perussuomalaiset on koettu vaihtoehtona ”nykymenolle”, mutta mielipidemittaukset viittaavat siihen, että sen äänestäjät ovat pettyneet pahasti, kun toivottua muutosta ei ole tullut, Westinen sanoo ja viittaa Perussuomalaisten heikkeneviin kannatuslukuihin.

Puolueiden jakautuminen leireihin on selkeämpää ja suoraviivaisempaa Ruotsissa, mutta toisaalta Ruotsin blokkipolitiikkaa olisi vaikeaa soveltaa Suomeen sellaisenaan.

– Esimerkiksi Keskustalla ja Kokoomuksella on eriäviä mielipiteitä muun muassa kaupunki- ja maaseutupolitiikassa, vaikka molemmat Ruotsin mallin mukaisesti kuuluisivat porvariblokkiin.
 

Vuonna 2011 vaaleissa tapahtui muutos, kun Perussuomalaiset saivat aikaisempaa paljon korkeammat kannatusluvut.
Vuonna 2011 vaaleissa tapahtui muutos, kun Perussuomalaiset saivat aikaisempaa paljon korkeammat kannatusluvut.

Puolueet heijastavat ristiriitoja kampanjoissa

 

Tutkimuksessaan Jussi Westinen puhuu paljon jakolinjoista. Hänen mielestään Suomessa on tietynlainen ristiriitatilanne.

– Joissain asiakysymyksissä eri puolueiden äänestäjät ovat samalla puolella, joissain kysymyksissä vastakkain.

Westisen mukaan puolueet myös heijastavat näitä ristiriitoja kampanjoissaan.

– Vaalien jälkeen hallitusta muodostettaessa kuviot menevät uusiksi, ja ideologiset vastakohdat jäävät taka-alalle. Hallitushankkeissa nämä vastakohdat nousevat taas esiin.

Tyytymättömyys poliitikkoihin ja politiikkaan saa äänestäjät herkemmin vaihtamaan puoluetta.

– Liikkuvat äänestäjät hakevat vaihtoehtoa, kun päätökset eivät miellytä. Neljän vuoden jälkeen kokeillaan uutta vaihtoehtoa.

Esimerkiksi työmarkkinoihin kohdistuvat leikkaukset nostavat Sosiaalidemokraattien kannatusta mielipidemittauksissa.

– Saavutettuja etuja ollaan karsimassa, ja moni äänestäjä kokee ilmeisesti, että SDP:n olisi hyvä olla hallituksessa.

Westisen mukaan tulevina vuosina on kuitenkin luvassa niin kovia päätöksiä, että puoluekannatus voi jojoilla entistä vahvemmin hallitus–oppositio-aseman mukaan.

– Ei ole helppoa miellyttää liikkuvaa äänestäjää, Jussi Westinen sanoo.

Teksti: Addeto / Michaela von Kügelgen

Jussi Westisen väitöskirja ”Poliittiset jakolinjat 2000-luvun Suomessa. Tutkimus puolueiden ja äänestäjien välisistä siteistä” sähköisessä muodossa.

Åbo Akademin tiedote
 

Arkisto

Uusimmat uutiset