Epävarmuus leimaa politiikkaa

Poliittinen turbulenssi on leimannut vuotta 2015, varsinkin kulunutta syksyä, sekä Suomessa että Ruotsissa. Yksi syy siihen on pakolaiskriisi, mutta professori Åsa von Schoultzin mielestä Suomen ja Ruotsin politiikkaa leimaavat varsinkin kokemattomat johtajat.

– Syksy on ollut erittäin dramaattinen. Ruotsissa pakolaiskriisi on varjostanut kaikkea. Jos sitä edes pitäisi kutsua kriisiksi? Mutta ainakin Ruotsin hallitus ja maahanmuuttovirasto ovat toimineet kuin kyseessä olisi kriisi ja ne ovat myös tehneet radikaaleja päätöksiä, Keski-Ruotsin yliopiston (Mittuniversitetet) professori Åsa von Schoultz sanoo haastattelussa Addetolle.

Pakolaiskriisi ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka on ollut esillä ruotsalaisessa politiikassa. Syksyn aikana kaatui myös joulukuun sopimus Kristillisdemokraattien päätettyä luopua sopimuksesta.

– On vaikeaa ennustaa, mitä tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä.

Åsa von Schoultzin mukaan puolueiden pitää nyt uudelleenarvioida suhdettaan Ruotsidemokraatteihin. Joulukuun sopimuksen ollessa voimassa puolue oli poissuljettu kaikesta poliittisesta vaikutusvallasta Ruotsissa, mutta tilanne on jälleen muuttunut.

Kysymyksiä ei valmistella tarpeeksi

Suomessa syksy on ollut vähintään yhtä tapahtumarikas kuin Ruotsissa. Pakolaisista on keskusteltu paljon.

– Koen kuitenkin, että keskustelu on hieman vähentynyt. Nyt asiasta keskustellaan enemmän yksittäisten dramaattisten tapausten kautta – pakolaisiin kohdistuneesta vihasta tai tapahtuneista raiskauksista, Åsa von Schoultz sanoo.

Yleisellä tasolla hän kokee suomalaisen politiikan erittäin epävakaaksi. Pääministeri Juha Sipilä uhkasi esimerkiksi hajottaa hallituksen, jos puolueet eivät olisi päässeet sopuun kiistellystä sote-uudistuksesta.

– Sote oli suuri kiistakysymys jo edellisellä hallituskaudella, joten on aiheellista kysyä, miksei asiaa käsitelty jo hallitusneuvotteluissa. Tuntuu siltä, että asia vain lakaistiin maton alle.

von Schoultzin mielestä tietynlainen tottumattomuus hallitustyöstä paistaa joidenkin päätösten läpi. Monia päätöksiä onkin jälkikäteen peruttu.

– Yhteiskuntasopimuksen kaikki kiemurat ovat myös puhuvia. Sipilä on ollut erittäin hyökkäävä ja painostanut työmarkkinaosapuolia epätavallisen paljon.

Åsa von Schoultz puhuu useasta pienemmästä kömmähdyksestä hallituksen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Monia kysymyksiä ei ole valmisteltu tarpeeksi, mikä on johtanut laiskanläksyihin.

– Suomen hallitus ei ehkä ihan hallitse politiikan kiemuroita.
 

Professori Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola.
Professori Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola.

Hallitseminen maksaa

Poliittinen tilanne sekä Suomessa että Ruotsissa on siis kireä.

– Ruotsilla on heikko hallitus, joka kohtaa mittavia yhteiskunnallisia haasteita, jotka puolestaan ovat pakottaneet esiin poliittista toimintakykyä. Pakolaispolitiikassa on esimerkiksi tapahtunut täyskäännös, jotta Ruotsiin saapuva pakolaisten virta saataisiin hallintaan. Tämä puolestaan on ollut vaikea pala hallituskumppani Ympäristöpuolueelle, Åsa von Schoultz sanoo.

Ympäristöpuolueessa pakolaiskysymykseen on suhtauduttu erittäin liberaalisti, ja puolueen sisäinen kritiikki on nyt kovaa.

– Puoluejohtaja Åsa Romson purskahti itkuun tiedotustilaisuudessa, jossa hallituksen uutta pakolaispolitiikkaa esiteltiin. Tämä ei kuulu tavallisuuksiin, ja se on selkeä merkki siitä, kuinka vaikeaa Ympäristöpuolueen johdolla oli hyväksyä hallituskumppani Sosiaalidemokraattien vaatimuksia.

Suomessa Perussuomalaiset ovat saaneet unohtaa oman maahanmuuttokriittisen politiikkansa.

– On hieman ironista, että Perussuomalaisten istuessa hallituksessa, Suomi vastaanottaa enemmän pakolaisia kuin koskaan, von Schoultz sanoo.

Johtava politiikka näkyy myös mielipidemittauksissa – hallitseminen maksaa. Hallituspuolue Perussuomalaisten kannatus on pienentynyt, kun taas oppositiopuolue Ruotsidemokraattien kannatus nousee.

– Ruotsidemokraatit edustavat selkeää maahanmuuttovastaisuutta, ja aikaisemmin he olivat tässä mielessä ainoita. Heidät on myös eristetty kaikesta vaikutusvallasta tässä kysymyksessä ja muissakin kysymyksissä, mikä on antanut heille marttyyrin viitan. Maahanmuuttokysymyksen kasvaessa yhä tärkeämmäksi ruotsalaisten keskuudessa puolueen kannatus on lisääntynyt, von Schoultz sanoo.

Uusi poliittinen kartta

Turbulentti politiikka ei kuitenkaan perustu pelkästään poliitikkojen kokemattomuuteen tai ajankohtaisiin tapahtumiin.

– Politiikan perinteinen kartta on muuttunut. Ruotsidemokraatit ja Perussuomalaiset ovat vahvistaneet asemiaan ja yhteistyökoalitiot ovat uudistuneet, Åsa von Schoultz sanoo.

Hänen mukaansa tilanne oli aivan erilainen vielä 10–15 vuotta sitten.

– Nyt uudet toimijat ovat mukana pelissä ja vanhojen puolueiden pitää miettiä asioita uusista lähtökohdista.

Esimerkiksi Suomen Keskusta on valinnut puheenjohtajan ilman kovin vahvaa poliittista taustaa. Juha Sipilä on yrittäjä, ja hänen politiikkansa eroaa puolueen aikaisemmista johtajista. Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenillä on vankka ammattiyhdistystausta.

– Tämä on Sosiaalidemokraattien uusi strategia. Mutta nyt meillä on suhteellisen kokemattomia poliittisia johtajia sekä Suomessa että Ruotsissa.

Uusintavaaleilla on uhkailtu sekä Suomen että Ruotsin edellisten eduskuntavaalien jälkeen.

– Molemmissa maissa on nyt turbulenttia, mutta uskon kuitenkin, että hallitukset istuvat kautensa loppuun. Nykyään on aika epätavallista, että hallitus eroaisi kesken hallituskauden. Vaihtoehdotkaan eivät ole mitenkään itsestään selviä kummassakaan maassa. Tilanne on joka tapauksessa epävakaampi kuin pitkään aikaan, Åsa von Schoultz sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset