Yliopistoleikkauksista haittaa monella eri tapaa

Yliopistoihin ja korkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset saavat paljon kritiikkiä akateemiselta kentältä. Pitkällä aikavälillä leikkauksilla voi olla vaikutuksia tieteen laatuun, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen toteaa.

– Olen pettynyt siihen, että näin suuria leikkauksia ollaan tekemässä. Toivoisin, että hallitus olisi antanut jonkin verran neuvotteluvaraa.

Näin kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen hallituksen suunnittelemia leikkauksia. Hän kertoo liiton olleen aktiivinen ennen kevään eduskuntavaaleja, ja käyneen paljon keskusteluja ehdokkaiden kanssa.

– Ennen vaaleja kaikki sanoivat arvostavansa koulutusta eikä silloin puhuttu säästöistä. Nyt jopa OECD kyseenalaistaa hallituksen päätöksiä ja politiikkaa.

Pahinta Koikkalaisen mielestä leikkauksissa on se, että ne ovat pysyviä. Yliopistoindeksiä ei aiota korottaa koko hallituskautena.

– Nyt katkeaa moni pitkä prosessi ja kesken oleva tutkimus ei valmistu. Yliopistot eivät myöskään voi rekrytoida uutta henkilöstöä vaikka uusi projekti olisi saanut rahoitusta, toisin sanoen uudetkaan hankkeet eivät voi edetä.

Leikkaukset voivat johtaa aivovuotoon

Hallituksen suunnittelemien leikkausten myötä yliopistot joutuvat siis supistamaan toimintaansa ainakin seuraavat neljä vuotta.

– Yliopistot eivät täysipainoisesti voi ottaa uutta sukupolvea vastaan, eikä tutkimus saa jatkoa.

Pahimmat vaikutukset näkyvät kuitenkin pitkällä aikavälillä.

– Viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden jälkeen on vaikeampaa luoda uutta, jos tätä politiikkaa jatketaan. Sekä tieteen laatu että määrä laskee.

Koikkalainen huomauttaa, että sotien jälkeen Suomessa on panostettu tutkimukseen.

– Kokemuksia leikkauksista ei ole Suomessa eikä ihan läheltä, mutta esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa leikkaukset ovat johtaneet niin kutsuttuun aivovuotoon.

Suomessakin pelätään yhä useamman akateemikon siirtyvän akatemiasta muualle.

– Nuoren tutkijan on yhä vaikeampaa saada töitä yliopistolta. Työllistymisestä tulee paljon sattumanvaraisempaa, Koikkalainen arvioi.

Enemmän kirjatenttejä jatkossa

Leikkausten vaikutukset näkyvät myös opetuksessa ja sen kautta opiskelijoiden arjessa.

– Pienryhmäopetus vähenee ja kirjatentit yleistyvät. Kun on vähemmän opettajia, heillä on myös vähemmän aikaa opiskelijoille, Petri Koikkalainen sanoo.

Jatkossa kursseja yhdistetään yhä enemmän ja opinnoista tulee laaja-alaisempia.

– Esimerkiksi kandidaatinohjelmista voi tulla hyvin yleisiä. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta jos nuorten toivotaan siirtyvän työelämään jo kandin tutkinnon jälkeen, laaja-alaiset ohjelmat eivät välttämättä anna parhaita avaimia siihen.

Suomen yliopistoilla on nyt noin 170 000 opiskelijaa, ja joka vuosi pitäisi ottaa uusia opiskelijoita. Koikkalaisen mielestä yliopistojen pitää pystyä ottamaan vastuu kaikista opiskelijoista, mutta leikkausten myötä se ei välttämättä ole mahdollista. Tällä on myös vaikutuksia tutkimukseen.

– Nyt yliopistojen rahat menevät perustoiminnan ylläpitämiseen. Tutkimusta tehdään, jos löydetään aikaa ja rahaa.

Helsingin yliopiston päärakennus. Kuva: Ari Aalto.
Helsingin yliopiston päärakennus. Kuva: Ari Aalto.

”Hallitus ei ymmärrä yliopistojen velvollisuuksia”

Yliopistomaailman vahvat reaktiot leikkauksia kohtaan herättävät myös kritiikkiä. Suomen taloudellinen tilanne on huono, ja paljosta säästetään. Miksi yliopistojen ei pitäisi osallistua talkoisiin?

– Esimerkiksi Helsingin yliopisto joutuu luopumaan noin 15 prosentista volyymistaan. Ymmärrän, ettei yliopisto voi olla mikään yhteiskunnasta erillään oleva norsunluutorni, mutta leikkaukset ovat valtavia.

Kriitikot kuitenkin sanovat, että Suomen yliopistot ovat turhan kalliita ja niihin uppoaa turhaa rahaa. Koikkalainen ei ole samaa mieltä.

– Suomen yliopistojärjestelmä ei ole kansainvälisesti kovin kallis. Saamme melko edullisesti hyvää laatua aikaan.

Koikkalainen sanoo, ettei Suomen yliopistoja voida edes verrata kansainvälisiin huippuihin, joiden rahoitus on moninkertainen verrattuna Suomeen.

– Yliopistojen rahat eivät ole menneet hukkaan, Suomessa on tuotettu varsin hyvää laatua.

Koikkalaisen mielestä hallitus ei ymmärrä, mitä velvollisuuksia yliopistoilla on.

– Esimerkiksi Helsingin yliopisto on jo vähentänyt noin 500 henkilötyövuotta, mutta pudotus jyrkkenee entisestään. Hallituksen vertailu tehtaisiin ei toimi. Eihän esimerkiksi perusasteen kouluille tehtäisi tällaisia leikkauksia.

Yliopistouudistus loi uuden tilanteen

Viisi vuotta sitten tehty yliopistouudistus vaikuttaa myös yliopistojen tilanteeseen. Uudistuksen myötä valtio ei enää ole vastuussa yliopistojen taloudesta, vaan jokainen yliopisto vastaa taloudestaan itse.

– Tämä on lisännyt yliopistojen välistä jännitystä ja jonkin verran nokittelua on esiintynyt. Yliopistokenttä on tietyllä tapaa muuttunut.

Yliopistojen itsenäisyys on tuonut mukanaan taloudelliset riskit, mutta tämänhetkiset leikkaukset tulivat kuitenkin yllätyksenä.

– Vuosi sitten kukaan ei olisi osannut ennustaa, että Helsingin yliopisto karsii eniten.

Koikkalaisen mukaan tilanne on tullut vähän puun takaa. Esimerkiksi leikkauksia innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoituksessa ei osattu kuvitella.

– Yliopistouudistus on luonut uudenlaisen tilanteen, Koikkalainen sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Lue myös Addeton haastattelu vuodelta 2013:
Tieteentekijöiden liitto: Yliopistouudistus ei onnistunut Suomessa
 

Arkisto

Uusimmat uutiset