Tutkimuksen laatu kärsii määräaikaisuuksista

Pätkätöihin liittyvä epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti yliopistotutkimuksen laatuun, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Kyselytutkimus on osa teosta “Tietoyhteiskunnan työläinen. Suomalaisen akateemisen projektitutkijan työ ja toimintaympäristö” ja siihen osallistui henkilöstöä kahdeksasta suomalaisesta yliopistosta syksyllä 2013. Tuloksista käy ilmi, että varsinkin määräaikaiset maisteri- ja tohtoritutkijat kokevat epävarmuutta, Tampereen yliopisto kirjoittaa tiedotteessa.

Näiden tutkijoiden työsuhteet olivat pahimmillaan alle vuoden mittaisia, useimmiten vuodesta kahteen. He erottuvat selkeästi tohtorikoulutettavista, vanhemmista tutkijoista sekä toistaiseksi työsuhteissa olevista. Vastaajista tohtoritutkijat, yhteiskuntatieteilijät, Tampereen yliopistossa työskentelevät sekä naiset kokivat määräaikaisuuksien haittaavan tutkimusta kaikista eniten.

“Tutkimuksemme keskeisimmän tuloksen tiivistävänä johtopäätöksenä voidaan nostaa esiin suomalainen akateeminen kulttuuri, jossa kirjoittamattomana sääntönä toimii periaate, jonka mukaan tutkimustyö tehdään ensisijaisesti määräaikaisissa palvelussuhteissa”, tutkijat Kari Kuoppala, Taru Siekkinen ja Elias Pekkola kirjoittavat tutkimuksen johtopäätöksissä.

“Tutkimuksemme aineistojen valossa tämä kulttuurinen ominaisuus on syvälle juurtunut ja paljolti kyseenalaistamaton toimintaperiaate.”

He toivovat keskustelua tutkijanuran kehittämisestä ja työsuhteiden vakinaistamisesta. Heidän mukaansa on mahdollista, ettei nykyjärjestelmä houkuttele parhaita kykyjä akateemiselle tutkija-opettajan uralle, eikä ulkomaalaisia huippututkijoita suomalaisiin yliopistoihin.

Tutkimus kuuluu Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen “Yliopistojen määräaikaisten tutkijoiden asema ja rooli tietotaloudessa”.

Teksti: Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset