Tehokkuusajattelu uhkaa akateemista maailmaa

Miten tekniikka vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen? Kiinnostus Tove Janssonia ja ruotsin kieltä kohtaan toi amerikkalaisen Megan Casen Venäjän kautta Ruotsiin tutkimaan vieraiden kielten oppimista yliopistotasolla.

– Jo suorittaessani kandidaatintutkintoa Yhdysvalloissa tiesin, että haluan väitellä tohtoriksi, mutta olen kiinnostunut niin monesta eri asiasta, ja tohtorikoulutus vaatii keskittymistä yhteen asiaan.

Näin kertoo Megan Case, joka kirjoittaa väitöskirjaansa neljättä vuotta kahden korkeakoulun välisessä yhteistyössä, jossa ovat mukana Högskolan Dalarna ja Örebron yliopisto.

– Minulla on loistava ohjaaja, ja yhteistyö on sujunut todella hyvin. Saan paljon tukea tutkijakoululta, jossa olen mukana. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, Case sanoo.

Hänen mukaansa tohtorikoulutettavat Yhdysvalloissa eivät saa läheskään yhtä paljon tukea kuin koulutettavat Ruotsissa.

– Tunnen tietynlaista vastuuta Ruotsin veronmaksajia kohtaan – he ovat maksaneet koulutukseni. Monet ruotsalaiset kokevat koulutuksen itsestään selvänä oikeutena, mutta minä olen erittäin kiitollinen tuesta.

Tohtoriksi väitteleminen vaatii kuitenkin enemmän kuin suurta intoa opiskelua kohtaan tai hyviä kouluarvosanoja, Case huomauttaa.

– Tämä on pitkä prosessi ja ajoittain se voi olla yksinäinen prosessi. Minulle tämä on suuri haaste – pitkä projekti voi olla psyykkisesti raskas.

Tohtorikoulutus antaa toisaalta tiettyjä vapauksia.

– Voin suunnitella aikatauluni aika vapaasti, mutta vastuu tekee työstä ajoittain raskasta.

Aluksi Case suunnitteli väittelevänsä kielitieteistä, mutta päätyi lopulta kasvatustieteisiin. Hän seuraa opiskelijoiden oppimisprosessia heidän oppiessaan vierasta kieltä, ja luo tämän kautta tapaustutkimuksia.

– Kurssit suoritetaan etäopiskeluna, ja olen kiinnostunut siitä, mitä opiskelijat tekevät kurssin ulkopuolella. Monet ovat jo oppineet useita vieraita kieliä, ja haluavat oppia uuden kielen silkasta mielenkiinnosta.

”Ote sivistyksestä on katoamassa”

Valmistuttuaan yliopistosta Yhdysvalloissa Megan Case muutti Venäjälle vuonna 2004. Siellä hän toimi englannin kielen opettajana ja tapasi myös tulevan miehensä. Pian selvisi, että heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde – Tove Janssonin kirjat.

Case halusi mielellään oppia Janssonin äidinkielen, ja hän oli kuullut maksuttomista maisteriohjelmista Ruotsissa. Tämä sai hänet ja hänen miehensä muuttamaan Venäjältä Ruotsiin vuonna 2006. Case kehuu Ruotsia, ja sanoo kaiken sujuneen vaivatta tutkimuksen suhteen. Hänellä on muun muassa täysi rahoitus tohtorikoulutukselle.

– Edellytykset työntekoon akatemian piirissä sekä väittelemiseen ovat paremmat Ruotsissa kuin Yhdysvalloissa. Ruotsissa on esimerkiksi enemmän mahdollisuuksia tehdä töitä akatemiassa valmistumisen jälkeen, ja tilanne on ylipäänsä vakaampi, Case sanoo.

Hänen mukaansa pohjoisamerikkalaiset hälyttävät trendit nostavat päätään myös Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa.

– Tämänhetkinen suuntaus vaikuttaa olevan, että opetuksen ja tutkimuksen pitää olla tehokasta ja suoraan hyödyttää elinkeinoelämää. Ei ole tilaa pohtia asioita rauhassa, vaan kaikkien odotetaan julkaisevan paljon ja koko ajan. Mutta tämä on ongelma kaikkialla.

Megan Case mainitsee japanilaiset yliopistot, jotka lakkauttavat humanistiset tiedekuntansa, koska niitä ei enää koeta yhtä tärkeiksi kuin ennen. Casen mukaan tehokkuusajattelu uhkaa akateemista maailmaa.

– Ote sivistyksestä on katoamassa. Kun meillä Pohjoismaissa aineelliset tarpeet on tyydytetty, mikä on elämän tarkoitus? Meidän pitäisi keskittyä kehittämään itseämme. Kirjallisuutta ja taidetta – humanistiset aineet ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset