Demokratia ja globaali talous

Miten demokratia ja globaali talous liittyvät toisiinsa? Miten talousongelmat vaikuttavat demokratiaan? Demokratiaa ja taloutta pohdittiin marraskuun alussa Hanasaaressa järjestetyssä seminaarissa. Addeto tiivistää seminaarin puheenaiheet.

Seminaarin järjesti Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Demokratian voimavirrat -hanke sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Lähtökohtana oli keskustella Suomen ja Ruotsin yhtäläisyyksistä ja eroista. Maiden talouksilla on paljon yhteistä, mutta ne myös poikkeavat toisistaan.

Seminaarin moderaattori, professori Henrik Meinander, kysyi kuinka kauan demokratia kestää taloudellista pysähtyneisyyttä. Hän totesi, että Suomi on siinä mielessä mielenkiintoinen laboratorio.

– Teesini on, että tarvitaan taloudellista kasvua, jotta demokratia voi toimia. Demokratian rakenne on hauraampi kuin Suomessa ja Ruotsissa kuvittelemme. Viimeiset 130 vuotta ovat olleet suopeita, mutta mikään ei takaa sitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Kautta historian on paljon esimerkkejä kukoistavista talouksista, jotka ovat romahtaneet, Meinander sanoi.

Puheenvuoronsa aikana professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta puhui toimialoista globalisoituvassa maailmassa. Hän huomautti, että yritysten jatkuvuus on suorastaan poikkeuksellista.

– Lopulta kaikki yritykset kuolevat, mutta harva toimiala kuolee. Toiminnot sen sijaan siirtyvät usein paikasta toiseen, Ojala sanoi.

Hänen mukaansa on tärkeää, että yritykset kykenevät sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön.

– Se on avain organisaation jatkuvuudelle, pitää sietää muutoksia ja uusiutumista.

Ojala muistutti, että organisaatioiden kuoleman sijaan kannattaisi keskittyä muutokseen.

– Pitää myös muistaa, että ammattitaito ei katoa mihinkään, vaikka organisaatiot katoaisivatkin.

Demokratian 500 määritelmää

Professori Kjell Östberg Södertörns högskolanista keskittyi puheenvuoronsa aikana demokratiaan ja kansalaisliikkeisiin.

– Tämänhetkisen tutkimuksen mukaan on olemassa 500 määritelmää demokratiasta.

Östbergin mukaan varsinkin kansalaisliikkeet ovat muuttuneet ja lähes kuihtuneet. Hän vertasi muun muassa Ruotsin sosiaalidemokraattien jäsenmääriä ennen ja nyt. Parhaimmillaan puolueella oli yli miljoona jäsentä – tänään jäseniä on noin satatuhatta, joista suurin osa on yli 60-vuotiaita.

Östberg mainitsi useita toimielimiä, jotka eivät ole suoran poliittisen vallan alla – näihin kuuluvat muun muassa EU-instituutiot sekä Euroopan keskuspankki.

– EU:ssa vallitsee legitimiteettikriisi – kuilu kansan ja päätöksentekijöiden välillä kasvaa.

Globalisaatio ja ikääntyvä väestö vaikuttaa talouteen

Kansanedustaja Juhana Vartiainen, joka muun muassa on johtanut Valtion taloudellista tutkimuskeskusta, keskittyi puheenvuoronsa aikana Suomen taloudelliseen kriisiin.

Vartiainen julkaisi aiemmin tänä vuonna raportin Suomen taloudellisesta tilasta yhdessä Anders Borgin kanssa. Raportissa Suomeen toivottiin lisää kilpailukykyä, työvoimaa ja tuottavuutta.

– Suomen nykytilanteessa ei ole mitään kummallista. Suomessa on harjoitettu huonoa päätöksentekoa samalla kuin Suomella on ollut huonoa onnea, Vartiainen sanoi.

Hän puhui myös Suomen heikkenevästä ikärakenteesta. Väestö vanhenee, ja hyvinvointipalveluita on vaikeaa ylläpitää.

– Sodan jälkeen Suomi vaurastui nopeasti, mutta vanhat mallit eivät enää päde. Suomessa on vähemmän aktiiviväestöä, joka tuottaa verotuloja.

Vartiaisen mukaan Suomen heikkoon talouteen vaikuttavat eniten globalisaatio ja ikääntyminen. Hänen mielestään talkooajatus Suomen pelastamiseksi on kuitenkin tolkuton.

– Konsensuspolitiikka ei enää ole sopusoinnussa talouden pelastamisen kanssa, Vartiainen sanoi.

Tuloerot kasvavat

Taloushistorian professori Lars Magnusson Uppsalan yliopistosta keskittyi puheenvuoronsa aikana globalisaatioon ja yhteiskunnallisten erojen lisääntymiseen.

– Ruotsi kuuluu Euroopan kärkeen, jos tarkastellaan, missä maissa tuloerot kasvavat nopeimmin, Magnusson sanoi.

Hän puhui myös yhä jakaantuneemmasta kansasta. Monet alat noudattavat yhä työehtosopimuksia, mutta ne eivät koske kaikkia työntekijöitä.

– Ruotsin malli on yhä enemmän insider-outsider – sisäpuolella olevilla asiat ovat hyvin, ulkopuolella olevilla asiat eivät ole läheskään yhtä hyvin.

Tuloerot kasvavat myös maiden välillä – rikkaat maat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät.

– Tänään miljardi ihmistä, eli yksi kahdeksasta, elää alle kahdella dollarilla päivässä. Viisikymmentä vuotta sitten sama luku oli yksi neljästä. Suuntaus on oikea, mutta edelleen miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Globalisaatio on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta kaikki eivät pysy kehityksessä mukana, eikä kaikkia sisällytetä siihen, Magnusson sanoi.

Työllistymisen kynnyksiä pitää madaltaa

Seminaarin päätteeksi järjestettiin keskustelu, johon osallistui kansanedustajat Tuula Haatainen ja Juhana Vartiainen, sekä professorit Kjell Östberg ja Lars Magnusson. Keskustelua johti professori Henrik Meinander.

Haatainen kommentoi globalisaation johtaneen pääoman keskittymiseen.

– Jos tuloerot päästetään repeämään, se on jarru joka jarruttaa yhteiskunnan kehitystä. Vahva hyvinvointiyhteiskunta luo mahdollisuuden uskaltaa ottaa riskejä.

Juhana Vartiainen kommentoi, että maltilliset tuloerot luovat politiikalle paremmat edellytykset.

– Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa isot tuloerot ovat johtaneet populistiseen talouspolitiikkaan. Meidän pitäisi hienosäätää hyvinvointivaltiota, jotta matalapalkkaisia töitä olisi helpompaa ottaa vastaan. Toisin sanoen meidän pitäisi madaltaa työllistymisen kynnyksiä, mutta kukaan ei halua tehdä näitä poliittisia päätöksiä, Vartiainen sanoi.

Tuula Haatainen pohti kannustimia – mikä saa ihmisen ottamaan työtä vastaan?

– Miten luomme yhteiskunnan, joka antaa tarpeeksi vapauksia, mutta riittävän vahvan turvaverkon, jotta yhteiskunta koetaan yhdenvertaiseksi, Haatainen kysyi.

”Ovatko vähimmäispalkat liian korkeita?”

Lars Magnusson totesi, että samoista asioista keskustellaan Ruotsissa. Varsinkin nyt, kun pakolaisten määrä on lisääntynyt huomattavasti.

– Työnteon mahdollistaminen on yksi konsensus ja luultavasti tärkein poliittinen kysymys, integraatio ja työ ovat erittäin keskeisiä aiheita. Meidän pitäisi miettiä ovatko vähimmäispalkat liian korkeita, luommeko niiden avulla ulkopuolisuutta?

Kjell Östberg kommentoi, että keskustelu luisui liikaa politiikan puolelle. Hän halusi kommentoida asioita tutkijan näkökulmasta.

– Tärkeä osa Ruotsin kansalaisliikettä oli lisääntynyt tasa-arvo, tämä oli 1960-luvun tärkein iskulause ja kaikki puolueet olivat samoilla linjoilla, Östberg sanoi.

Lars Magnusson puhui oikeudenmukaisuudesta.

– Monilla on sellainen käsitys, että toisen maailmansodan jälkeiset hyvinvointivaltiot rakennettiin vasemmiston ja oikeiston historiallisen kompromissin avulla. Ajatuksena on, että oikeudenmukaisuus on suosinut valtioitamme.

Magnusson mukaan oikeudenmukaisuus on tärkeää sekä taloudessa että yhteiskunnassa.

– Olemme valmiita luopumaan paljosta, kunhan tunnemme asioiden olevan oikeudenmukaisia.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Lue lisää Demokratian voimavirrat -projektista
 

Arkisto

Uusimmat uutiset