On tärkeää kohdata pakolaiset yksilöinä

Lokakuussa Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjesti keskustelun pakolaistilanteesta. Miten siihen suhtaudutaan Suomessa ja Ruotsissa? Monet puhujat painottivat, että kyseessä ei ole Suomen, Ruotsin tai Euroopan pakolaiskriisi – vaan pakolaisten kriisi.

– Rauhallinen kylä voi tuhoutua päivässä, ministeri Elisabeth Rehn sanoi puheenvuoronsa aikana.

Hän muistutti siitä, että tilanteet muuttuvat koko ajan, ja että meidän pitäisi ymmärtää pakolaisten taustoja.

– Kukaan ei halua jättää kotiaan – olkoon se sitten Libyassa, Nigeriassa tai Porkkalassa. Meidän pitää muistaa, että kyseessä ei ole homogeeninen ryhmä, vaan kaikki ovat yksilöitä. Toivoisin, että myös viranomaiset muistavat kohdella turvapaikanhakijoita yksilöinä, Rehn sanoi.

Keskustelua johtanut toimittaja Kari Lumikero kertoi, että tilaisuuteen oli lähes mahdotonta valmistautua – tilanteet muuttuivat päivässä, joskus jopa tunneissa.

– Meidän ei pitäisi pelkästään päivitellä ja kauhistella, vaan luoda konkreettisia ideoita. Tällaista Eurooppa ei ole kokenut sitten toisen maailmansodan. Anomukset on pakko käsitellä, ja ihmiset ottaa vastaan. Meidän on käsiteltävä tilanne mahdollisimman hyvin, Lumikero sanoi.

Elisabeth Rehn puhui sodan muuttuneesta luonteesta.

– Huono johtajuus monissa maissa on luonut valtatyhjiön. Ihmisiä alistetaan ja nuoria yritetään värvätä mukaan toimintaan. Naiset joutuvat usein kahden vaiheille – he haluavat turvata lastensa tulevaisuuden, mutta eivät kuitenkaan halua pettää miehiään tai kyläänsä.

Myös suomalaisten asenteet ovat muuttuneet.

– Olen huomannut, että nykypäivän nuorissa aikuisissa on aika paljon kovuutta. Toivoisin enemmän humanitaarista ajattelua. Elämässä on muutakin kuin talousasioita ja rahaa, Rehn sanoi.

Patjat ovat loppuneet

Ruotsin maahanmuuttoviraston pääsihteerin erityisneuvonantaja Christer Zettergren kommentoi myös muuttuvia tilanteita.

– Esimerkiksi Mursin ollessa presidentti Egyptissä syyrialaiset olivat tervetulleita, mutta muslimiveljeskunta ei halunnut heitä, ja syyrialaisia vaadittiin lähtemään heti. Koskaan aikaisemmin tilanteet eivät ole muuttuneet näin nopeasti, toisaalta meillä ei koskaan aikaisemmin ole ollut yhtä paljon tietoa kuin nyt, Zettergren sanoi.

Myös hän halusi muistuttaa siitä, että puhumme ihmisistä ja yksilöistä.

– Meidän pitää puhua pakolaisen matkasta eikä suuresta massasta. Tämä ei ole maahanmuuttoviraston kriisi, tämä ei ole Ruotsin kriisi, ei Euroopan kriisi. Tämä on pakolaisten kriisi.

Tilanne ei toki ole täysin uusi Ruotsille – vuonna 1992 Ruotsi vastaanotti 84 000 Bosnian kriisin pakolaista. Tänä vuonna Ruotsi on vastaanottanut lähes satatuhatta pakolaista, joinakin viikkoina maahan on saapunut yli 9000 henkilöä. Patjat ovat loppuneet huonekaluliikkeistä, ja on keskusteltu jopa telttamajoituksesta.

– Teltoille ei kuitenkaan ole vielä saatu rakennuslupaa. Kukaan ei Ruotsissa puhu volyymeista, mutta meidän pitää toki miettiä, kuinka paljon pystymme tekemään. Tällä hetkellä meidän pitää järjestää 7000 sänkyä viikossa, Zettergren sanoi.

Christer Zettergren Hanasaaren haastateltavana. Valikosta (ratas) voit valita suomenkielisen tekstityksen.

”Uusi normaali”

Suomen tilanne eroaa huomattavasti Ruotsin tilanteesta. Varsinkin lähtökohdat olivat täysin erilaiset Suomessa, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg huomautti puheenvuoronsa aikana.

– Suomi ei koskaan ennen ole vastaanottanut yli kuuttatuhatta hakijaa vuodessa, ja toukokuussa suljimme vastaanottokeskuksia, koska silloin näköpiirissä ei ollut laajempaa maahanmuuttoa, Nerg sanoi.

Suuri muutos tapahtui heinäkuussa, ja syyskuussa maahan tuli 11 000 turvapaikanhakijaa.

– Parhaimpina päivinä tuli 900, emmekä olleet miettineet, miten me tämän hoidamme. Vuoden loppuun mennessä tulijoita ennustetaan olevan noin 30 000.

Suomessa jouduttiin nopealla aikataululla pohtimaan, miten asia saataisiin hallintaan. Toukokuussa vastaanottokapasiteetti oli yli 4000 henkilöä, tänään se on 24 000.

– Miten hoidamme tämän laillisesti, taaten samalla ihmisyyden? Miten takaamme kaikkien turvallisuuden? Meillä on Suomessa vastuu kaikista henkilöistä, ja kaikille pitää saada katto pään päälle.

Nerg painotti myös tiedonkulun tärkeyttä Pohjoismaiden välillä, mikä hänen mielestään on toiminut hyvin. Hän haluaisi kuitenkin löytää parempia toimia muun muassa salakuljetuksen kitkemiseksi.

– Jokainen kohdataan yksilönä, Nerg sanoi puheenvuoronsa lopussa.

Suomen punaisen ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula on samoilla linjoilla.

– Nyt ei puhuta poikkeustilasta, tämä on uusi normaali. Meillä on kuitenkin iso ryhmä, joka haluaa auttaa – pelkästään SPR:llä on 9000 uutta vapaaehtoista, Kumpula sanoi.

Hän puhui kiristyneestä ilmapiiristä ja painotti toivon tärkeyttä.

– Tämä julkinen vastakkainasettelu ei johda mihinkään. Itse kaipaan Ruotsin keskustelukulttuuria. Meidän pitäisi luoda areenoja, joilla on mahdollista keskustella. Meidän on myös osattava ajatella välittömän tilanteen ohi – miten tuemme turvapaikanhakijoita jatkossa?

Ei yksimielisyyttä

Hanasaaren seminaarin aikana kuultiin myös kahta kansanedustajaa, ruotsalaista Fredrik Malmia (Kansanpuolue liberaalit) ja suomalaista Kari Kulmalaa (Perussuomalaiset). Malm painotti tilanteen vakavuutta.

– Tässä sodassa ei ole kyse siitä, että päästäisiin eroon yhdestä aseistautuneesta ryhmästä tietyillä alueilla, vaan kyse on tuhosta, jonka he jälkeensä jättävät. Rakennukset, viljelysmaat ja talous ovat täysin tuhoutuneita monilla alueilla, joten ihmisillä ei ole mitään, minne palata, Malm sanoi.

YK:lla ei ole tarpeeksi rahoitusta alueella, mikä johtaa siihen, että moni tulee Eurooppaan.

– En halua puuttua Suomen sisäpolitiikkaan, mutta on huolestuttavaa, että Suomi leikkaa kehitysavusta. Toisaalta on hienoa, että Suomi vastaanottaa pakolaisia, vaikka hallituksesta löytyy maahanmuuttovastainen puolue.

Malm myöntää, ettei Ruotsinkaan tilanne ole yksinkertainen.

– Ei Ruotsissa ole yksimielisyyttä, ja Ruotsidemokraatit kasvattavat suosiotaan. Tärkeää on nyt, että Ruotsi selviää haasteista. Meidän pitää muun muassa muuttaa työmarkkinoiden rakennetta ja rakentaa uusia asuntoja.

Myös Kari Kulmala pitää erittäin tärkeänä, että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset saadaan kuntoon.

– On tärkeää, että Suomi auttaa rakentamaan asutuksia mahdollisimman lähelle kriisialueita, mutta tämä ei nyt ole todellisuutta. Naiset pitää myös ottaa prosessiin mukaan, Kulmala sanoi.

Hän painotti, että Suomen taloudelliset ongelmat vaikuttavat pakolaisten vastaanottoon. Kulmala puhui muun muassa ehdotuksesta, jossa sosiaaliturva perustuisi kansalaisuuteen. Toisin sanoen maahanmuuttajat saisivat vähemmän sosiaalitukea. Hänen mielestään tämä olisi toimiva malli.

– Kukaan ei voinut aavistaa, että pakolaisten määrä olisi näin suuri. Tehokas ja toimiva integraatio muuttuu haasteellisemmaksi. Suomen viesti on kuitenkin selvä: todella hädässä olevat pääsevät jatkossakin turvaan – parempaa elintasoa etsivät eivät ole tervetulleita, Kulmala sanoi.

Puheenvuoronsa aikana Fredrik Malm muistutti, että Ruotsin suurin maahanmuuttajaryhmä on suomalaiset.

– He ovat hyvin integroituneita ja tulemme erinomaisesti toimeen. Tämän päivän tilanne on kuitenkin jotain uutta. Toivottavasti vältämme jatkossa maahanmuuttajiin kohdistuneet hyökkäykset ja protestit, Malm sanoi.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset