Oppilaiden differentiaatio on ongelma

Miten oppilaat reagoivat todistuksiin ja arvosteluun? Ruotsalainen Alli Klapp tutkii todistusten merkitystä. Hän sanoo, että huonolla todistuksella voi olla kauaskantoiset vaikutukset.

– Monet olettavat, että huono todistus johtaa oppilaan ryhdistäytymiseen. Sekä huonon että hyvän todistuksen oletetaan siis johtavan siihen, että oppilas oppii enemmän, tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta sanoo.

Hän on tutkinut oppilasarvostelua vuodesta 2005 lähtien, ja kirjoittanut väitöskirjan siitä, mitä todistukset oikeastaan mittaavat. Hänellä on myös omaa käytännön taustaa, Klapp on työskennellyt opettajana Rosengårdissa Malmössä. Hänen mukaansa todistukset vaikuttavat eri lailla eri oppilaisiin.

– Suorittajaoppilaissa ei näy niin isoja eroja, mutta heikommin pärjäävillä huono todistus voi kummitella mielessä kauan.

Klappin mukaan muistamme helpommin negatiivisen palautteen. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia tiettyjen oppilaiden kohdalla – huono tulos matematiikan kokeesta voi johtaa elinikäiseen kiinnostamattomuuteen matematiikkaa kohtaan. Mutta tulos voi myös vaikuttaa tulevaan opiskelu- ja ammatinvalintaan.

Alli Klapp toivoo opettajien mieluummin tekevän melkein oikein kuin täysin väärin.
Alli Klapp toivoo opettajien mieluummin tekevän melkein oikein kuin täysin väärin.

Lisää joustavuutta arviointiin

Todistusten perustava tavoite on differentioida oppilaita.

– Mutta tämä johtaa kasvaviin eroihin huonommin ja paremmin pärjäävien välille, tyttöjen ja poikien välille.

Tämän takia Alli Klapp kehottaa opettajia miettimään omaa arviointiaan – differentioivatko he, vai yrittävätkö he kannustaa oppimiseen? Lisääntynyt differentiaatio voi johtaa syrjintään ja ulkopuolisuuteen.

– Nyt 13–14 prosenttia oppilaista Ruotsissa eivät voi päättää peruskoulua, koska he reputtavat. Meidän pitää nostaa koulun alinta tasoa.

Alli Klapp muistuttaa myös, että todistukset aina pohjautuvat opettajien tulkintoihin määrätyistä osaamisvaatimuksista.

– Osaamisvaatimusten tarkkuudesta huolimatta niitä tulkitaan eri lailla. Erittäin tarkat vaatimukset johtavat osaltaan opetukseen, jossa monimuotoisuus häviää.

Alli Klapp peräänkuuluttaa joustavuutta arvosteluun. Hän ehdottaa, että opettajat huomioisivat oppilaiden tietotason niin monipuolisesti kuin mahdollista – toisin sanoen koetuloksen ei pitäisi määrittää kaikkea. Hän suhtautuu myös kriittisesti mahdollisuuteen reputtaa oppilas. Hylätty arvosana voi jopa johtaa siihen, että oppilaalta menevät korkeakouluopinnot sivu suun. Tämän takia hän toivoisi opettajien mieluummin tekevän melkein oikein kuin täysin väärin.

– Opettajilla on isot mahdollisuudet vaikuttaa. Tänään suljemme pois osan oppilaista antamalla heille nelosen. On parempi, että oppilaat jäävät kouluun, Alli Klapp sanoo.

Alli Klappin kirja ”Bedömning, betyg och lärande” on juuri ilmestynyt.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Tags: koulu

Arkisto

Uusimmat uutiset